Keväällä kuultiin huhuja, jotka kesällä toteutuivat. Vanhaa liturgiaa viettävät ns. transalpiiniset redemptoristit halusivat takaisin kirkon täyteen yhteyteen ja niin myös tapahtui. Heidän seminaristinsa lähtivät saman tien opiskelemaan FSSP:n Amerikan seminaariin.
Ja nyt on kerrottu toisesta ilouutisesta. Saksalainen trappistiluostari Mariawald Aachenin hiippakunnasta sai oikeuden siirtyä käyttämään jälleen vanhaa, vuonna 1964 hyväksyttyä liturgiaansa.
Yksi aivan liian vähälle jäänyt seikka liturgisessa keskustelussa on se, että ennen Novus Ordoa monilla sääntökunnilla oli omat kunniakkaat liturgiansa, omat messukirjansa ja breviaarinsa. On sääli, että kaikki se painui lähes unholaan viimeisten vuosikymmenten aikana tullakseen vain korvatuksi sillä, että jokaisessa seurakunnassa messukirjaa seurattiin "omalla tavallaan" hyvin vaihtelevasti, kuten tiedetään...
Siksi voimme iloita näistä kirkon yhteydessä tapahtuvista liturgisen elämän heräämisistä. Samalla tavalla ilon aihe on se, että isä Antoine Lévy OP ilmeisesti viettää usein lauantai-iltaisin klo 18.00 vanhan dominikaaniriituksen mukaista messua Studium Catholicumissa. Nykytilanteesta haluaisin lisää tietoa, jotta voisin siitä kertoa tarkemmin. Monet varmasti olisivat kiinnostuneita noissa messuissa käymäänkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
1 kommentti:
Oikein iloinen asia, että
dominikaanit näyttävät esimerkkiä liturgisesti pystyynkuolleeseen messuamiseen Suomessa.
Raikasta enthuismiä ja rakkautta Jumalan puutarhassa. Kun rikkaruohot kitketään, ruusutkin voivat taas kukkia.
Lähetä kommentti