Virheitä korjattu

Meitä kaikkia jonkin aikaa häirinneet virheelliset postaukset on poistettu ja niiden ongelma todennäköisesti myös ratkaistu, jotta ne eivät enää toistuisi.

Summorum-blogin puolesta toivotan kaikille parempaa uutta vuotta.

Ukrainalainen liturgia

Ukrainalainen liturgia

18. syyskuuta klo 14 

Pyhän Henrikin katedraalissa.

Päivityksiä

Niin vähän tapahtuu täällä Suomessa, että harvoin näkee päivityksiä. Muualla Pohjolassa ja maailmassa sen sijaan kuhisee.

Jo joitakin vuosia Kristus-Kuninkaan instituutti on toiminut Ruotsissa vierailuperiaatteella. Lisäksi vanhaa messua vietetään säännöllisesti Lundissa, Göteborgissa ja Jonseredissa. Silloin tällöin myös ainakin kolmessa muussa kaupungissa.

Kööpenhaminassa vanhaa messua vietetään myös säännöllisesti. Piispa Kozon on myös viettänyt useita kertoja pontifikaalimessun sekä Kööpenhaminassa että ulkomailla. Tänä kesänä hän myös jakoi vahvistuksen sakramentin vanhassa muodossa Kööpenhaminassa.

Oslossa vanhaa messua vietetään parin viikon välein.

Tallinnassa vanhaa messua vietetään parin viikon välein. Valgassa Etelä-Virossa hyvinkin tiheästi.

Helsingissä, Turussa, Tampereella?

TOINEN mielenkiintoinen asia on se, että uskonopin kongregaatio on kutsunut SSPX:n johdon Roomaan syyskuun 14. päiväksi. Keskusteluissa ilmeisesti tarkennetaan käsityksiä V2:n tulkinnasta jatkuvuuden hermeneutiikan kannalta ja pohditaan kanonista ratkaisua SSPX:n täyteen yhteyteen paluuta silmällä pitäen. Huhujen mukaan anglikaaniordinariaatin kaltainen ratkaisu lienee mahdollinen – sehän antaisi riittävän toiminnallisen autonomian paikallisisten piispojen ohi.

Suhteiden normalisoinnista antanee esimakua myös se, että joku "normaali" dominikaanisisar on saanut Vatikaanin luvalla siirtyä SSPX:n "alaiseen" dominikaaniluostariin.

Mielenkiintoinen syksy, monessakin mielessä ;)

Vihdoin jotakin taas tapahtuu

Westminsterin arkkihiippakunnan arkistonhoitaja, isä Nicholas Schofield vierailee Suomessa heinäkuussa.

Gregorius-yhdistys kutsuu kaikkia kiinnostuneita osallistumaan isä Schofieldin viettämään

vanhamuotoiseen messuun
Pyhän Henrikin katedraalissa
torstaina 14. heinäkuuta klo 18.00.

Messun jälkeen klo 19.00 isä Schofield esitelmöi seurakuntasalissa (englanniksi) mielenkiintoisesta aiheesta:

Paavi Benedictuksen julkaiseman
Anglicanorum coetibus -asiakirjan
vaikutuksia Englannissa

• Lisätietoja Gregorius-yhdistyksen sivuilla.

polvistuminen - adoraatio - välttämätöntä

Alla pätkä loistavasta haastattelusta, jonka paavillinen seremoniamestari, monsignore Guido Marini on antanut puolalaiselle kirkolliselle lehdelle (lihavoinnit minun):

Wlodzimierz Redzioch: – What does the collaboration between Benedict XVI and his Master of Ceremonies look like? Does the Pope decide about everything?


Msgr. Guido Marini: – At first, I would like to stress that the celebrations the Holy Father presides over are to be the points of reference for the whole Church. The Pope is the highest priest, the one who offers the sacrifice of the Church, the one who shows the liturgical teaching through celebrations – the point of reference for all. Considering this explanation it is easier to understand what the style of collaboration between the Papal Master of Ceremonies and the Holy Father should be. One should act in the way to make the papal liturgies the expressions of his authentic liturgical orientation. Therefore, the Papal Master of Ceremonies must be a humble and faithful servant of the liturgy of the Church. I have understood my work in the Office of Papal Liturgical Celebrations in this way since the very beginning.


– Celebrations directed towards the cross, Holy Communion received directly by mouth and while keeling, longer moments of silence and meditation – these are the most visible liturgical changes introduced by Benedict XVI. Unfortunately, many people do not understand the theological and historical meanings of these changes and what is worse, they can see them as ‘return to the past.’ Can you briefly explain the meanings of these changes?


– To tell you the truth our office has received many testimonies of the faithful who have favourably received the changes introduced by the Pope because they see them as the authentic renewal of the liturgy. As for the significance of some changes I will say a few synthetic reflections. Celebrating towards the cross stresses the correct direction of liturgical prayer, i.e. towards God; during prayers the faithful are not to look at themselves but should direct their eyes towards the Saviour. Giving hosts to people kneeling aims to giving value to the aspect of adoration both as the fundamental element of celebration and the necessary attitude while facing the mystery of God’s real presence in the Eucharist. During the liturgical celebration prayer assumes various forms: words, songs, music, gestures and silence. Furthermore, moments of silence let us participate truly in the act of worship, and what’s more, from the inside evoke every other form of prayer.


Hyvä!

Piispa Kozonin esimerkki

Rorate Caeli kertoo, että:

Next Sunday (April 10th, Passion Sunday) H.E. Mgr. Czeslaw Kozon, Bishop of Copenhagen, will spend the sacrament of Confirmation and offer Pontifical Mass at the Throne at the St. Agnes Church in Amsterdam, the Netherlands. The ceremonies will start at 11 am local time (GMT +2) and will be celebrated according to what is called the Extraordinary Form in the Motu Proprio Summorum Pontificum of His Holiness Pope Benedict XVI.

Näin toimii piispa Pohjoismaista. Hienoa!

Aika puolustaa vanhaa messua

Allekirjoita kansainvälinen vetoomus Summorum Pontificumin aseman puolustamiseksi:

http://www.motuproprioappeal.com/

Kokoustunnelmia

Gregorius-yhdistyksen vuosikokous pidettiin tänään johtokunnanvaihtotunnelmissa. Noin kolmivuotisen kautensa päätti melkein koko johtokunta. Aika on tehnyt tehtävänsä, ja nyt eletään uudessa tilanteessa. Olennaiset tiedot löytyvät Gregorius-yhdistyksen sivuiltakin, mutta tässä vielä:

Gregorius-yhdistyksen vuosikokous on valinnut yhdistykselle uuden johtokunnan. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Diana Kaley ja muiksi jäseniksi Joonas Lindström, Markus Mäkelä, Marko Pitkäniemi ja Katri Tenhunen. Moderaattorina jatkaa isä Antoine Lévy OP. Kokouksessa käydyssä keskustelussa toivottiin traditionaalisen liturgian järjestämiseen liittyvien kysymysten ja epäselvyyksien selvittämistä ja todettiin, että pyritään jatkossa järjestämään katedraalissa säännöllisesti messuja ja muita tilaisuuksia, joita moderaattori tai joku muu pappi voisivat viettää.

Pari huomiota. Ensinnäkin näyttää siltä, että isä Antoine Lévy OP, yhdistyksen moderaattori, on innostunut ajatuksesta, että hänen viettämistään vanhoista messuista voitaisiin ilmoittaa ajoissa ja että niitä voisi viettää jollakin tavalla säännöllisesti myös katedraalissa. Toisekseen hän opiskelee vanhan dominikaaniriituksen viettämistä. Tämä kaikki on varsin ilahduttavaa! Vielä tosin ei tiedetä, milloin säännöllinen, aikaisempaa paremmin ilmoitettu ja ennakoitavissa oleva toiminta voisi alkaa.

Toinen huomio on se, että tässä hiippakunnassa tuntuu sinnikkäästi olevan vallalla käsitys, että vanhaa messua kohtaan ei ole juurikaan aitoa kiinnostusta, ja sen takia vanhan liturgian edistämistä ei pidetä tarpeellisena. Toivottavasti mukana ei ole vastustusta ja pelkoa, sillä niitä on paljon vaikeampi voittaa kuin tietämättömyyttä. Toivottavasti paimenet voisivat nähdä, että uskovilla voi olla myös liturgiseen spiritualiteettiin liittyviä tarpeita, jotka ovat aivan asiallisia mutta myös todellisia. Ja Suomessakin on vanhassa messussa toistuvasti käyviä uskovia useita kymmeniä. Ei se ole parin harvan "friikin" päähänpinttymä Suomessa eikä muuallakaan, niin kuin viestit eri puolilta maailmaa kertovat.

Vanhaan liturgiaan liittyy, hyvin vietettynä, suuri mysteerin ja pyhyyden kokemus, jota edesauttavat tuohon liturgiaan liittyvien eleiden kieli, musiikki, hiljaisuus ja rukouksen suunta. En voi olla mainitsematta, että toki lähes nämä kaikki kohdat voidaan toteuttaa myös uudemmassa liturgiassa, mutta käytännössä niin ei sittenkään tehdä. Mutta kumpi on lopulta yksinkertaisempi ja loogisempi ratkaisu: sallia vanhan messun olemassaolo – ja tarjota liturgisesta traditiosta kiinnostuneille toiveiden täyttymys – vai yrittää muuttaa uuden messun viettotapoja traditionaalisemmaksi – ehkä joidenkin pettymykseksi?

Mitä milläkin ratkaisulla saavutettaisiin? Minkälaista kirkkoa sillä rakennettaisiin? Minkä viestin mikäkin lopulta antaisi? Siinä kysymyksiä, joihin mielestäni kannattaa vastata vasta sitten, kun on lukenut huolellisesti paavi Benedictuksen kirjeen piispoille Summorum Pontificum -asiakirjan johdosta.

Kardinaali Burken haastattelu

Kommuunio kielelle

Jouluyön messussa paavi jo totutusti jakoi kommuunion polvistuneille uskoville suoraan kielelle. Mutta ensi kertaa vuosikymmeniin kommuunio jaettiin kaikille uskoville vain kielelle. Käsikommuunio ei ollut mahdollista, ja kommuuniota jakavien pappien vieressä kulkevat turvamiehet osoittivat kaikille uskoville, kommuunion vastaanottamisen tavan.

Fr. Z:lla lisätietoja täällä: http://wdtprs.com/blog/2010/12/papal-midnight-mass-with-no-communion-in-the-hand/

Voi, kunpa tämä käytäntö leviäisi -- nopeasti!

Tämä tieto oli yksi parhaista joululahjoista!