Kommuunio kahdessa muodossa

Kun siitä edellisessä bloggauksessa keskusteltiin, niin tässä on Roomalaisen messukirjan yleisestä johdannosta se kohta, jossa kerrotaan ne tilanteet, jolloin kommuunion jakaminen kahdessa muodossa on mahdollista:

242. Hiippakunnan piispan luvalla ja saatuaan tarpeellista opetusta ehtoollisen voivat nauttia myös viinin muodossa seuraavat:

1. aikuiset messussa, joka seuraa heidän kastettaan; aikuisina vahvistuksen saaneet vahvistusmessussaan; kastetut, jotka otetaan kirkon täydelliseen yhteyteen,

2. morsiuspari morsiusmessussa,

3. diakonit omassa vihkimismessussaan,

4. abbedissa messussa, jossa hänet siunataan virkaansa; neitsyet vihkimismessussaan; sääntökuntalaiset, heidän vanhempansa, sukulaisensa, tuttavansa ja muut sääntökunnan jäsenet messussa, jossa sääntökuntalaiset antavat ensimmäiset lupauksensa, uudistavat lupauksensa tai antavat ikuiset lupaukset,

5. virkaan asetettavat virkaanasettamismessussaan; lähetystyön maallikkoavustajat messussa, jossa he julkisesti saavat tehtävänsä, samoin muutkin, joille messun aikana uskotaan jokin kirkollinen tehtävä,

6. sairas ja kaikki läsnäolevat, kun jaetaan kommuuniota matkaeväänä sairaan kotona pidetyn messun aikana,

7. diakoni ja kaikki avustajat, jotka messussa hoitavat jotakin tehtävää,

8. konselebraatiomessussa
a. kaikki ne, joilla on siinä liturginen tehtävä, sekä kaikki pappiskokelaat, jotka ovat läsnä,
b. myös omassa kirkossaan tai kappelissaan sääntökuntien ja muiden yhteisöjen lupauksen antaneet sekä kaikki, jotka vakituisesti asuvat tällaisten yhteisöjen taloissa,

9. papit, jotka osallistuvat suuriin liturgisiin menoihin eivätkä itse voi viettää messua tai konselebraatiota,

10. kaikki hengellisiin harjoituksiin osallistuvat heille pidetyssä messussa sekä kaikki jotakin pastoraalista aihetta käsittelevän kokouksen osanottajat messussa, jota he yhdessä viettävät,

11. kohdissa 2 ja 4 mainitut riemujuhlamessussaan,

12. kastettujen aikuisten kummit, vanhemmat, aviopuolisot ja katekeetat kastemessussa,

13. vastavihityn papin vanhemmat, sukulaiset ja hyväntekijät hänen ensimmäisessä messussaan,

14. yhteisöjen jäsenet konventti- tai kommuniteettimessussa sen mukaan, mitä sanotaan yleisen johdannon kohdassa 76.

Lisäksi piispainkokoukset voivat päättää, minkä kriteerin mukaisesti ja millä ehdoilla ordinariukset voivat sallia kommuunion jakamisen molemmissa muodoissa myös muissa jonkin yhteisön tai ryhmän hengellisen elämän kannalta erityisen tärkeissä tapauksissa.

Näissä puitteissa ordinariukset voivat määritellä ne tapaukset, jolloin sallitaan kommuunio molemmissa muodoissa, sillä tavalla, ettei ole harkitsemattomuuden vaaraa, vaan että tapaukset määritellään tarkoin ja mahdollisista väärinkäytöksistä varoitetaan. Lupaa ei pitäisi myöntää, jos ehtoolliselle tulijoita on paljon. Sen ryhmän, jolle lupa annetaan, täytyy lisäksi olla tarkkaan rajattu, järjestynyt ja luonteeltaan yhtenäinen. (Lihavointi minun.)

Ei uuden uutta?

Tänään Vatikaanin kerrotaan ilmoittaneen, etteivät ne huhut pidä paikkaansa, että oltaisiin "institutionaalisesti" suunnittelemassa jotakin liturgisten kirjojen uudistamista.

Ei tarvitsekaan, ei edes uuden messun osalta. Riittää, että olemassaolevia rubriikkeja noudatetaan, riittää, että Vatikaanin II kirkolliskokouksen tahtoa noudatetaan ja uusimman messukirjan painoksen ohjeita sekä muita viimeaikaisia liturgisia dokumentteja kunnioitetaan.

Mitä ne ovat? Ainakin nämä:

1) Latina on edelleen Rooman kirkon liturgian pääkieli. Käytettäköön siis latinaa nykyistä enemmän.
- Koska muuten kuulit Pater nosterin viimeksi messussa?

2) Messua voi edelleen viettää kohti Jumalaa, eli kohti ns. liturgista itää, eli niin, että pappi seisoo samaan suuntaan kääntyneenä kuin kansa. Kukaan ei ole käskenyt kääntää alttareita.
- Koska viimeksi olit vapautettu seuraamasta papin ilmeitä ja kansaa tarkkailevia silmiä, kun yritit syventyä ja valmistautua kommuuniolle?

3) Gregorianiikka ja polyfonia sekä urkujen soitto ovat edelleen roomalaisen riituksen ominta musiikkia.
- Koska viimeksi kuulit messussa vilpittömästi kaunista liturgista musiikkia?

4) Siellä, missä on ollut tapana polvistua koko eukaristisen rukouksen ajan, tämä tapa on hyvä säilyttää.
- Koska viimeksi olet nähnyt messussa ihmisiä, joita edes tapojen (ruumiinasentojen) tasolla leimaa syvä kunnioitus eukaristiaa kohtaan?

5) Yleismaailmallisen katolisen kirkon NORMAALI TAPA kommuunion vastaanottamisessa on ottaa se vastaan kielelle, siis ns. kielikommuunio. Käsikommuunio on edelleen poikkeus säännöstä ja muuksi sitä ei ole koskaan tarkoitettukaan.
- Koska viimeksi olet kuullut kannustettavan käyttäytymään normaalisti kommuuniota vastaanotettaessa; opetetaanko niin sinun seurakunnassasi?

6) Kommuunio kahdessa muodossa annetaan idän kirkoissa aina, koska Kristuksen ruumis ja veri on sekoitettu toisiinsa. Lännen kirkossa ruumis ja veri annetaan (jos ylipäänsä annetaan kahdessa muodossa) erikseen. Molemmissa muodoissa jaettuna kommuunion aterialuonne tulee paremmin näkyviin, mutta kirkko korostaa, että sakramenttina pelkkä pyhän hostian vastaanottaminen on yhtä täydellinen kuin molemmissa muodoissa vastaanottaminen. Kristus on kokonaisena sekä leivän että viinin muodossa.
- Koska sinulle on viimeksi kerrottu kirkon liturgisista ohjeista, että latinalaisessa riituksessa vain tietyissä poikkeustapauksissa kommuunio pitäisi jakaa kahdessa muodossa?

7) Kun kommuunio jaetaan kahdessa muodossa, joudutaan yleensä turvautumaan maallikkojen apuun kommuunion, ainakin kalkin jakamisessa. Vanha tapa on, että vain vihkimyksen sakramentin saanut henkilö jakaa kommuuniota, koska hänen kätensä on vihitty sitä tehtävää varten.
- Koska viimeksi olit messussa, jossa tätä hyvin ymmärrettävää ja eukaristian sakramenttia kunnioittavaa tapaa kunnioitetaan?

Kaiken kaikkiaan kannustan meitä kaikkia syventymään kirkon liturgian ymmärtämisessä ja sen näkemisessä, kuinka suuri ja pyhä sakramentti eukaristia oikein on. Lohdutukseksi voin sanoa, ettei eukaristiaa oikeastaan edes voi ymmärtää, koska se on pohjimmiltaan salaisuus. Siksi on turha kuvitella, että messuakaan voisi täydellisesti ymmärtää, muuta kuin ehkä sen kautta, että tajuaa, kuinka valtavasta ja hyvästä salaisuudesta siinä on kysymys.

Uusi messu 2.0

Tässä hauska kuva:

Uudet tuulet

Hengenmies katsomassa kauas loistavaan tulevaisuuteen

Uusia tuulia uuteen messuun?

Liturgian ja siten myös kirkon kevät on jälleen koittamassa. Seuraavassa se, mitä Rorate reportoi italialaisen vatikanistin artikkelista:

ROME The document was delivered to the hands of Benedict XVI in the morning of last April 4 by Spanish Cardinal Antonio Cañizares Llovera, Prefect of the Congregation for Divine Worship. It is the result of a reserved vote, which took place on March 12, in the course of a "plenary" session of the dicastery responsible for the liturgy, and it represents the first concrete step towards that "reform of the reform" often desired by Pope Ratzinger. The Cardinals and Bishops members of the Congregation voted almost unanimously in favor of a greater sacrality of the rite, of the recovery of the sense of eucharistic worship, of the recovery of the Latin language in the celebration, and of the remaking of the introductory parts of the Missal in order to put a stop to abuses, wild experimentations, and inappropriate creativity. They have also declared themselves favorable to reaffirm that the usual way of receiving Communion according to the norms is not on the hand, but in the mouth. There is, it is true, and indult which, on request of the [local] episcopates, allows for the distribution of the host [sic] also on the palm of the hand, but this must remain an extraordinary fact. The "Liturgy Minister" of Pope Ratzinger, Cañizares, is also having studies made on the possibility to recover the orientation towards the Orient of the celebrant, at least at the moment of the eucharistic consecration, as it happened in practice before the reform, when both the faithful and the priest faced towards the Cross and the priest therefore turned his back to the assembly.

Those who know Cardinal Cañizares, nicknamed "the small Ratzinger" before his removal to Rome, know that he is disposed to move forward decisively with the project, beginning in fact from what was established by the Second Vatican Council in the liturgical constitution Sacrosanctum Concilium, which was, in reality, exceeded by the post-Conciliar reform which came into forceat the end of the Sixties. The porporato, interviewed by monthly 30Days in recent months, had declared regarding this: "At times change was for the mere sake of changing from a past perceived as negative and outdated. Sometimes the reform was regarded as a break and not as an organic development of Tradition."

For this reason, the "propositiones" voted by the Cardinals and Bishops at the March plenary foresee a return to the sense of sacredness and to adoration, but also a recovery of the celebrations in Latin in the dioceses, at least in the main solemnities, as well as the publication of bilingual Missals - a request made at his time by Paul VI - with the Latin text first.

The proposals of the Congregation, which Cañizares delivered to the Pope, obtaining his approval, are perfectly in line with the idea often expressed by Joseph Ratzinger when he was still a Cardinal, as it is made clear his unpublished words on the liturgy, revealed in advanced by Il Giornale yesterday, and which will be published in the book Davanti al Protagonista (Cantagalli [publisher]), presented beforehand at a congress at Rimini. With a significant nota bene: for the accomplishment of the "reform of the reform", many years will be necessary. The Pope is convinced that hasty steps, as well as to simply drop directives from above, serve no good, with the risk that they may later remain a dead letter. The style of Ratzinger is that of comparison and, above all, of example. As the fact that, for more than a year, whoever approaches the Pope for Communion, have had to kneel down on the kneeler especially placed by the cerimonieri.

Ad orientem - Tulsan piispa "kääntyi" kohti Jumalaa

Amerikkalaisen Tulsan hiippakunnan piispa Edward Slattery on päättänyt siirtyä viettämään messua jälleen "ad orientem", siis kansan puolelta kohti ns. liturgista itää. NLM:n siteeraamassa hän antaa hyviä syitä tälle "paluulle" vanhaan katoliseen liturgiseen käytäntöön, jota mikään kirkolliskokous, ei siis Vatikaanin toinenkaan, eikä yksikään messunvieton ohje ole ehdottanut lopetettavaksi.

Tässä linkki: http://www.newliturgicalmovement.org/2009/08/bishop-slattery-on-ad-orientem-and-its.html

Mitkä olivat piispan syyt? Hän mainitsi kolme negatiivista seurausta, jotka johtuvat kansaa päin vietetystä messusta:

1) Ensinnäkin muutos oli suuri repeämä kirkon vanhaan traditioon nähden.
2) Toisekseen se voisi virheellisesti antaa käsityksen, että pappi ja kansa kävisivät messussa jonkinlaista keskustelua Jumalasta sen sijaan, että palvoisivat Jumalaa.
3) Kolmanneksi muutoksen seurauksena messua viettävän papin persoonallisuus saa suhteettoman suuren painoarvon, koska hän joutuu tavallaan "liturgiselle näyttämölle".

Lopulta piispa Slattery sanoo siirtymisensä perinteiseen käytäntöön olevan paavi Benedictuksen jo kardinaalina esittämän toiveen toteuttamista: näin on mahdollista "palata aidompaan katoliseen jumalanpalvelukseen". Piispa Slattery korostaa vielä, ettei kyse ole selän kääntämisestä kansalle vaan nimenomaan siitä, että messun viettämisessä "ad orientem" selebrantin ja kansan ruumiinsuunta on yhteinen. Se on selvä merkki papin ja uskovien yhteisestä vaelluksesta Jumalan luo.

Hyvä esimerkki!

Ai niin, hyvän näköinen on ja asiallista sisältöä sisältää tuo Tulsan hiippakunnan lehti -- linkki tässä (pdf).

Lähdetään Hattulaan

Pyhän Ristin kantaminen Hattulan Pyhän Ristin kirkon ympäri on ollut perinne jo pitkään Suomen katolilaisten keskuudessa. Tänä vuonna pyhiinvaellus Hattulaan järjestetään lauantaina 12. syyskuuta vasta piispaksi vihityn Teemu Sipon johdolla.

Voisi olla hyvä, jos ottaisimme tällaisen klassisen tradition mukaan omaan hartauselämäämme ja ohjelmaamme. Lähdetään siis mukaan!

Ilmoittautuminen Katoliseen tiedotuskeskukseen 09-6129470 tai kaarina.koho@catholic.fi.

Hinta 20 euroa.

Messu Henrikissä klo 9.00. Hartaus Hattulassa klo 12.00. Takaisin Helsingissä ollaan n. klo 16.

Pietarinkirkon musiikilla on tulevaisuutta

NLM:ssä kerrottiin Pietarinkirkon musiikin uudesta suunnasta kerrassaan riemastuttavalla tavalla. Tässä linkki:

http://www.newliturgicalmovement.org/2009/08/music-at-st-peters-transformation.html

Pappien vuosi

Saksan piispainkonferenssin pappien vuoden teemasivustolla on oikein mukavia kuvia iloisista jumalanpalveluksista. Kyse on erityisestä lomasielunhoidosta, jonka pitää luonnollisestikin ottaa huomioon lomalaisten moninaiset liturgiset tarpeet ja tottumukset sekä papiston tilanteeseen sopiva pukeutuminen. Odotettavissa lienee kutsumusten tulva ellei hyökyaalto pappisseminaareihin, kun teemavuotta näin luovissa merkeissä vietetään!

http://www.dbk-priesterjahr.de/index.php?article_id=14

Kiitos isä Luke

Vielä ennen lauantaiaamun aikaista lentoa takaisin Kreikkaan isä Luke ehti viettää tänään perjantaina myöhäisen iltamessun Henrikissä ja vaihtaa yhteystietoja nuorten messuvieraitten kanssa. Sitten hän pääsi vielä lyhyelle iltaspaghetille helsinkiläiskotiin, josta hän välittömästi "bongasi" lapsuutensa lempi-instrumentin.

Isä Durhamin vierailun kuvasaldoa

Kuvia ja videota isä Durhamin viimekertaisesta Suomen vierailusta löytyy FSSP Finlandin sivuilta:

http://fsspfinland.wordpress.com/2009/08/06/pictures-from-last-visit/

Kunpa vierailut muuttuisivat aina vain tiheämmiksi!

Messu perjantaina 7.8.

Iloittuaan tämän päivän runsaslukuisesta ja nuoresta osanottajajoukosta, fransiskaani-isä Luke päätti viettää huomennakin perjantaina 7.8. vanhan messun Pyhän Henrikin katedraalissa n. klo 19.45. Tervetuloa! Messun jälkeen lienee jälleen mahdollisuus jututtaa isä Lukea.

Fr. Luke OFM from Rhodes, Greece, is visiting Finland. Today, he said a beautiful Mass in the extraordinary form of the Roman Rite in Saint Henry's Cathedral. Tomorrow, Friday, we are able again to enjoy the beauty of the Mass of all times at 7.45 p.m. in the Cathedral. Welcome.

According to what Fr Luke has told us, the Fransiscan friars in the City of Rhodes say the old Mass regularly: once a month in their church San Francesco. Other Sundays, the Mass is said in the newer rite, nevertheless in Latin.

Fr. Luke was invited to Finland by the Lutheran church because of his ecumenical efforts in Rhodes: he was kind enough to help build a Lutheran/Ecumenical chapel next to the Catholic church so that the Lutherans would not need to use the Catholic Sanctuary.

Vanha messu torstaina 6.8.

Rodoksen lomasaaren fransiskaaniyhteisöstä vierailee parastaikaa Suomessa isä Luke OFM, sivistynyt englantilainen herrasmies. Hän viettää torstaina 6.8. hiljaisen vanhan messun Pyhän Henrikin katedraalin sakramenttikappelissa klo 16.30. Tervetuloa kaikki!

Piispa Kozonin vanha messu

Kööpenhaminan piispa Czeslaw Kozon vietti sunnuntaina 2. elokuuta vanhan messun Jeesuksen pyhän sydämen kirkossa Kööpenhaminassa. Tässä katkelmia messusta:



Kiitos piispa Kozonille ja onnittelut tanskalaisille ystävillemme!

Ecclesia Dei elää edelleen

Monissa keskusteluissa on oltu jossakin määrin huolissaan siitä, miten Ecclesia Dei -komission uusi asema osana uskonopin kongregaatiota -- tämä muutos erillisestä komissiosta osaksi kongregaatiota tapahtui muutama viikko sitten -- muuttaisi komission vaikutusvaltaa. Jäihän kardinaali Castrillon eläkkeelle, samoin komission pitkäaikainen kakkosmies, mons. Perl.

Uskonopin kongregaation osana komission varsinaisena puheenjohtajana toimii kongregaation prefekti, kardinaali Levada, mutta käytännössä työn tekee komission sihteeriksi nimitetty monsignore Pozzo. Nyt ensimmäinen näyte komission uudesta roolista on saatu, kun mons. Pozzon vastaus brasilialaiselle kysyjälle on tullut julki. Vastaus, kommentein varustettuna, on luettavissa WDTPRS:ssä täällä. Lyhyesti kuitenkin voidaan todeta, että vastauksista ilmenee ajatus, että paavin motu propriota kannattaa lukea varsin suorasanaisesti, eikä siinä pidä nähdä mitään piilomerkityksiä. Siinä toistetaan esimerkiksi se, ettei messun viettämiseen todellakaan tarvita piispan lupaa.

Lisäksi vastauksessa palautettiin mieliin kirkon kanta seminaarien latinanopetukseen. Kirkkolain mukaan (kaanon 249, lihavointi minun):

Can. 249 The program of priestly formation is to provide that students not only are carefully taught their native language but also understand Latin well and have a suitable understanding of those foreign languages which seem necessary or useful for their formation or for the exercise of pastoral ministry.