Nopeuta uuden englantilaisen messukirjan julkaisua

Uuden englantilaisen messukirjan julkaisua on odotettu jo iät ja ajat. Jos toivot, että julkaisu nopeutuu, ja englanninkielisetkin messut uskollisemmin seuraavat Roomalaisen messukirjan muotoiluja, niin liity julkaisun tukijoiden joukkoon. Ainakin tuntuu siltä, että on itsekin saanut jotakin tehdyksi:

http://www.ipetitions.com/petition/enoughwaiting/

Täällä on vähän tietoa messukirjan historiasta: http://www.usccb.org/romanmissal/

Piispa Schneider Tallinnassa

[English at the bottom]

Piispa Athanasius Schneider ORC vieraili torstaina 10.12.2009 Tallinnassa osallistumassa kulttikirjansa Dominus est vironkielisen käännöksen julkaisutilaisuuteen. Kirjan julkaisi erinomaista työtä tekevä Elukultuuri Instituut (EKI; Elämän kulttuurin instituutti).

Julkistamistilaisuudessa esiteltiin myös kaksi muuta EKI:n julkaisemaa kirjaa: Tallinnan apostolinen administraattori, piispa Philippe Jourdan esitteli Dietrich von Hildebrandin avioliittoa käsittelevän kirjan, ja vielä esiteltiin teinien kasvatusta käsittelevä James B. Stevensonin kirjoittama ilmeisesti hyvin valaiseva kirja.

Esitellessään kirjaansa piispa Schneider korosti, että käsikommuunio otettiin täysin laittomasti käyttöön Hollannissa jo vuonna 1965, kun jotkut papit siellä halusivat tuoda katolista kirkkoa lähemmäs protestantteja. Tavan he omaksuivat kalvinisteilta. Perustelut olivat heikot, sillä ensimmäisten vuosisatojen käsikommuuniokäytöntö ei koskaan ollut lähelläkään sitä, miten nykyään toimitaan.

Kommuuniolle tultiin pestyin käsin, sakramentin edessä osoitettiin suurta kunnioitusta. Pyhä hostia asetettiin oikealla kämmenelle, josta kommuunio otettiin lopulta suoraan suuhun. Koskaan sitä ei "napsittu" sormilla. Heti tämän jälkeen sitä paitsi diakoni huolellisesti puhdisti uskovan kämmenen, jottei yksikään fragmentti olisi mennyt hukkaan. Naiset käyttivät kommuuniossa kätensä päällä vielä pientä korporaalia, jonka diakoni sitten puhdisti. — Ei puhettakaan välinpitämättömyydestä tai riitin nopeasta "suorittamisesta", sillä kysymyksessä on kaikkein intiimein mahdollinen kohtaaminen Herramme Jeesuksen Kristuksen kanssa.

Piispa Schneider kertoi antaneensa kirjansa käsikirjoituksen paaville ennen mitään varmuutta siitä, haluaako hän kirjaa edes julkaista. Paavin kannustus ja arvostus Schneiderin patristista asiantuntemusta kohtaan, rohkaisi häntä julkaisuun.

Schneider kertoi myös pyytäneensä paavia palaamaan messuissa käytäntöön, jossa kaikki paavilta kommuunion saavat polvistuisivat ja ottaisivat kommuunion kielelle. Ei kestänyt montaa kuukautta, kun näin todella tapahtui, nyt jo toista vuotta sitten, eikä käytöntö ole horjunut sen koommin. Paaville piispan toive oli todennäköisesti vain vahvistus sille, mitä hän oli itsekin harkinnut, sillä hän kirjoitti Schneiderille pitävänsä tällaista kommuunion vastaanottamisen tapaa sopivampana — ja varmasti haluaa näyttää esimerkkiä koko kirkolle.

Lisää kuvia — more pictures.

ENGLISH: Bishop Athanasius Schneider ORC in Estonia

Bishop Athanasius Schneider visited Estonia December 10, 2009, for the publication of his book Dominus est in Estonian. After the presentation, Bishop Schneider celebrated a Missa Cantata in the Cathedral of Saints Peter and Paul.

In the book presentation the Bishop explained how the present form of hand communion has nothing to do with the practise of hand communion in the early centuries. The new way was adapted by some liberal priests in Holland directly from the Calvinists in 1965.

The Bishop ultimately decided to write a book defending the traditional way of receiving Holy Communion, and when the work was finished he gave a manuscript to the Holy Father. The Pope wrote back to the Bishop praising the work and his accuracy of knowledge of the patristics.

Bishop Schneider told he had also asked the Pope to stop distributing Communion in the hand in Papal Masses, and even if the Pope's answer was supportive it was not certain that it would happen. But since only a few months later, all communicants have been asked to receive Holy Communion from the Pope only kneeling and on the tongue. A true miracle, says Bishop Schneider.

Pictures:

Book presentation: Bishop Schneider and the apostolic administrator of Estonia, Bishop Philippe Jourdan.

Mass: Bishop Schneider celebrates a Missa Cantata in the Cathedral of Saints Peter and Paul in Tallinn, Estonia.

Raamatullista

Isä Finigan raportoi blogissaan, että Newadvent-sivustolla on nyt tarjolla paralleeliesitys kreikan-, englannin- ja latinankielisestä Raamatusta. Uskoisin sen olevan apu monille palstamme lukijoillekin:

There is a recent development at the ever excellent New Advent website. The Bible is presented in parallel columns: Greek on the left, English in the middle and the Latin Vulgate on the right. Navigation is provided by a list of all the books at the top and a list of chapters of the current book underneath. The English version is the Douai Rheims with the comments by Bishop Challoner. I am filled with admiration for Kevin Knight and others who help with the site. Their dedication has provided yet another superb resource for those who wish to deepen their faith.

Rather than presume that everybody knows, I should add that New Advent also has the texts in English of many of the major works of the Fathers of the Church, the full texts of the 1909 Catholic Encyclopaedia, and the Summa Theologica in English, as well as many other articles of interest. The homepage is nowadays a blog roundup which offers a useful starting-point for good posts on other Catholic blogs.

Norcian benediktiinien liturgiaa verkossa

Seuraavan linkin takana on audio-linkkejä Norcian benediktiinien liturgiaan. Jos oikein muistan, he viettävät nykyään sekä uutta että vanhaa. Kannattaa kuunnella. Kaunista gregorianiikkaa!

http://osbnorcia.org/?page_id=843

Huhu Turusta

Kuulemma Turun kirkkoherra aikoo viettää vanhan messun perjantaina 27.11.2009 klo 18.00. Onnittelut!

Vetoomus sakraalin taiteen puolesta

Keskieurooppalaisin voimin aiotaan lähestyä pyhää isää vetoomuksella, jolla tuetaan aidosti sakraalia taidetta ja jossa pyydetään kirkkoa kiinnittämään siihen suurempaa huomiota. Vetoomuksen allekirjoittajien joukossa on suuria katolisia kulttuurinimiä.

• Tässä linkki vetoomukseen.

Vetoomuksen allekirjoittaminen käy helposti lähettämällä 1) etu- ja sukunimi, 2) ammatti tai arvo sekä 3) kaupunki ja maa osoitteeseen: appelloalpapa@gmail.com.

Vanhan messun päivät

Vanhoja messuja tarjolla siis sunnuntaista tiistaihin:

SU 1.11.

Klo 14.00: Laulettu messu Pyhän Henrikin katedraalissa. Sitten lyhyt kahvitus ja mahdollisuus yhteiseen päivälliseen.

MA 2.11.

Klo 11.00: Kaksi hiljaista vainajienpäivän messua Pyhän Henrikin katedraalissa

Klo 18.15: Laulettu requiem-messu Vantaan Pyhän Laurin kirkossa - mukana polyfoninen ja gregoriaaninen kuoro, alussa ja lopussa urkumusiikkia

TI 3.11.

Klo 18.00: Hiljainen messu Pyhän Henrikin katedraalissa

Rippitilaisuus puoli tuntia ennen sunnuntain messua ja tunti ennen tiistain messua.

Tallinna ja Trialogos

Tallinnassa järjestetään parastaikaa Trialogos-festivaalia. Sen ohjelma löytyy täältä.



Kristillistä kulttuuria monipuolisesti valottava festivaali on ohjelmaltaan erinomainen. Sen lisäksi siihen sisältyy aamuinen laulettu laudes ja illalla messu. Keskiviikkona messun vietti Suomessakin käynyt "hermeneutikko" isä Finigan, vanhassa muodossa... Kannattaa lukea hänen kommenttejaan Tallinnasta, täällä ja täällä.

Marraskuun alun ohjelma

Isä Durhamin vierailun ohjelma marraskuun alussa on täsmentynyt:

Sunnuntai 1.11. Kaikkien pyhien juhla (All Saints)

Pyhän Henrikin katedraali / Saint Henry’s Cathedral
13.30 mahdollisuus ripittäytymiseen (confession)
14.00 Missa cantata, jossa gregoriaaninen kuoro; messun jälkeen lyhyt kahvitus sekä halutessa ruokailu läheisessä ravintolassa (sung Mass with Gregorian choir; afterwards short coffee + dinner

Maanantai 2.11. Kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivä (vanhassa kalenterissa) (All Souls)

Pyhän Henrikin katedraali / Saint Henry’s Cathedral
11.00 kaksi sielunmessua sakramenttikappelissa (two requiem Masses in the Sacrament Chapel)

Pyhän Laurin kirkko, Vantaa (matkaohjeita Tikkurilasta, Helsingistä) / medieval Saint Lawrence Church
18.15 laulettu sielunmessu, jossa polyfoninen ja gregoriaaninen kuoro (sung requiem Mass with polyphonic and Gregorian choirs)

Tiistai 3.11.

Pyhän Henrikin katedraali / Saint Henry’s Cathedral
17.00 mahdollisuus ripittäytymiseen (confession)
18.00 hiljainen messu; illanvietto (low Mass, get-together afterwards)

Mosebachin perustelut

5-6 vuotta sitten kirkollista maailmaa Saksassa ja laajemminkin Keski-Euroopassa kohahdutti mies nimeltä Martin Mosebach, joka uskalsi kirjassaan puolustaa vanhaa messua ja väittää, että uutta messua vaivaa jonkinlainen muodottomuus.

Kirjan nimi on Häresie der Formlosigkeit (tai täältä), ja se löytyy myös englanniksi, kun etsii.

Tässä on Mosebachin haastattelu. Mielenkiintoinen ainakin niille, jotka saksaa taitavat:

Eukaristinen ihme (?) ja piispa Wróbel

Eihän tämä nyt ensisijassa liturginen asia ole, mutta...

Vanha piispamme on päässyt Gloria TV:n uutisiin, aiheena eukaristinen ihme, joka ehkä on tapahtunut Puolassa. Kannattaa katsoa:

Italiasta vielä

Tuohon Italia-artikkeliin vielä saksankielinen linkki ja pääkommentti:

Zusammenfassend ist festzuhalten, dass nach den Ergebnissen des Meinungsforschungsinstituts „Doxa“ zwei Drittel der praktizierenden Katholiken in Italien wenigstens einmal im Monat eine „tridentinische“ Messe besuchen würden, wenn dies in ihrer Pfarrei möglich wäre. In Zahlen ausgedrückt: Neun Millionen Italiener möchten wenigsten einmal in der Woche eine „alte Messe“ feiern.

Ja käännös vielä varmuuden vuoksi, ettei unohdu:

Yhteenvetona voidaan todeta, että Doxa-mielipidetutkimusinstituutin tulosten perusteella kaksi kolmasosaa kirkossa käyvistä katolilaisista Italiassa kävisivät vähintään kerran kuussa "tridentiinisessä" messussa, jos se olisi mahdollista heidän seurakunnassaan. Lukuina ilmaistuna: yhdeksän miljoonaa italialaista haluaisi käydä vähintään kerran viikossa "vanhassa messussa".

Traditionaaliset anglikaanit saavat oman kirkollisen rakenteen

Tänään on kerrottu suuria asioita. Vatikaanissa ja Lontoossa ilmoitettiin, että katoliseen kirkkoon luodaan uudenlainen kanoninen rakenne niitä anglikaaneja varten, jotka haluavat päästä täyteen yhteyteen katolisen kirkon kanssa. Ne anglikaanit, jotka eivät enää tunne mahtuvansa liberaalisemmaksi muuttuneeseen kirkkoonsa, voivat näin löytää uuden kodin katolisen kirkon huomasta niin, että he voivat edelleen harjoittaa uskoa oman perinteensä ja liturgiansa mukaisesti, kunhan vain ne ovat yhdenmukaiset katolisen uskon kanssa.

Kukaan ei tiedä vielä, mitä tämä mahdollisuus käytännössä tarkoittaa, mutta huhutaan, että ainakin 20-30 anglikaanipiispaa olisi jo ilmaissut kiinnostuksensa tähän mahdollisuuteen. Ja traditionaaliseen anglikaaniseen yhteisöön kuuluu varovaisestikin arvioiden satoja tuhansia uskovia.

Anglikaanipapisto voi saada katolisen pappisvihkimyksen, ja tällainen anglikaaninen personaaliordinariaatti saa normaalisti esimiehekseen jonkin katoliseksi papiksi tai piispaksi vihityn entisen anglikaanisen kirkonmiehen. Myös naimisissa olevat anglikaanipastorit voivat saada pappisvihkimyksen.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että ordinariaatin papit saavat viettää vanhaa anglikaanista liturgiaa, siis esimerkiksi melko lailla samanlaista messua kuin meidän roomalainen vanha messu, tosin kansankielellä. Eri puolille maailmaa kohonnee siis katolisia seurakuntia, joissa yksinkertaistaen vietetään "vanhaa messua englanniksi".

Kiittäkäämme Jumalaa paavimme Benedictuksen suuresta rohkeudesta ja pyytäkäämme kaikkia taivaan pyhiä rukoilemaan lakkaamatta Jumalaa pyhän isän ja kaikkien anglikaanisten veljiemme ja sisartemme puolesta!

• Tässä muuten heidän messunsa loppuosa. Huomaa, että kommuunio on kahdessa muodossa: intiktiona, eli niin, että pappi "dippaa" pyhän hostian kalkissa ja antaa sen sitten uskovan kielelle.

Italiasta kuuluu kummia

Kaksi asiaa on kerrottavana Italiasta:

1) Tänään sunnuntaina 18.10.2009 vietettiin Pietarinkirkossa ensimmäistä kertaa 40:ään vuoteen levitoitu pontifikaalinen vanhamuotoinen messu. Messun vietti Apostolisen signatuuran prefekti, arkkipiispa Raymond Burke. Paikalla oli myös piispa Athanasius Schneider sekä kymmeniä pappeja, sääntökuntalaisia ja seminaristeja sekä täyden palvontakappelin verran uskovia, joista kaikki eivät mahtuneet edes sisään. Kysymys oli Giovani e tradizione -konferenssin päätösmessusta, josta lisätietoa kuvineen saa vaikka täältä.

2) Arvostettu italialainen galluptutkimuksiin keskittynyt laitos on julkistanut mm. seuraavan tiedon:

... perché il 21% di tutti i cattolici (cifra che sale al 40% tra i cattolici che frequentano tutte le domeniche) hanno detto che, se la trovassero nella loro parrocchia, essi preferirebbero andare, tutte le settimane, alla Messa di S. Pio V.

Suomeksi sanottuna italialaisilta katolilaisilta kysyttiin heidän halukkuudestaan käydä vanhassa messussa. 21 prosenttia, siis viidennes kaikista (siis myös nimellisistä) katolilaisista oli sitä mieltä, että he kävisivät mieluummin vanhassa kuin uudessa messussa. Kirkossa joka sunnuntai käyvistä 40 prosenttia haluaisi käydä säännöllisesti mieluummin vanhassa kuin uudessa messussa, jos sellainen löytyisi omasta seurakunnasta.

Tutkimuksen arvion mukaan kaksi kolmasosaa italialaisista kävisi ainakin kerran kuussa vanhassa messussa, jos sellainen olisi tarjolla omassa seurakunnassa.

Nämä hurjat luvut puhukoot puolestaan.

Vanhoja messuja Studiumissa - ja muuallakin

Studium Catholicumin verkkosivuja kannattaa seurata. Siellä kerrottiin muun muassa, että tänään ja sitten taas kahden viikon kuluttua on vanha messu lauantaina klo 18.00. Messun viettää isä Antoine Lévy OP, Gregorius-yhdistyksen moderaattori.

• Linkki Studiumin verkkosivujen "hengelliseen toimintaan".

Muistutettakoon myös, että kirkkolain mukaan mikä tahansa katolinen messu, joka vietetään lauantai-illan tai sunnuntain aikana täyttää sunnuntaivelvollisuuden:

Can. 1247 On Sundays and other holy days of obligation, the faithful are obliged to participate in the Mass.

Moreover, they are to abstain from those works and aVairs which hinder the worship to be rendered to God, the joy proper to the Lord’s day, or the suitable relaxation of mind and body.

Can. 1248 §1. A person who assists at a Mass celebrated anywhere in a Catholic rite either on the feast day itself or in the evening of the preceding day satisfies the obligation of participating in the Mass.

§2. If participation in the eucharistic celebration becomes impossible because of the absence of a sacred minister or for another grave cause, it is strongly recommended that the faithful take part in a liturgy of the word if such a liturgy is celebrated in a parish church or other sacred place according to the prescripts of the diocesan bishop or that they devote themselves to prayer for a suitable time alone, as a family, or, as the occasion permits, in groups of families.

Olettehan huomanneet, että isä Durham vierailee Suomessa taas marraskuun alussa. Siitä lisää FSSP-Finlandin sivuilla.

Gregorius-yhdistys on myös uusinut kotisivunsa. Ne löytyvät nyt osoitteesta gregoriusyhdistys.wordpress.com.

Oremus pro Episcopo Nicodemo

DEUS omnium fidelium pastor et rector, famulum tuum Nicodemum, quem pastorem Ecclesiae Finlandiae praeesse voluisti, propitius respice: da ei, quaesumus, verbo et exemplo, quibus praeest, proficere; ut ad vitam, una cum grege sibi credito, perveniat sempiternam. Per Christum Dominum nostrum. Amen.

Päivän rukous vanhan missalen votiivimessusta piispan vihkimisen vuosipäivänä.

Kuvan lähde: HS

Kommuunio kahdessa muodossa

Kun siitä edellisessä bloggauksessa keskusteltiin, niin tässä on Roomalaisen messukirjan yleisestä johdannosta se kohta, jossa kerrotaan ne tilanteet, jolloin kommuunion jakaminen kahdessa muodossa on mahdollista:

242. Hiippakunnan piispan luvalla ja saatuaan tarpeellista opetusta ehtoollisen voivat nauttia myös viinin muodossa seuraavat:

1. aikuiset messussa, joka seuraa heidän kastettaan; aikuisina vahvistuksen saaneet vahvistusmessussaan; kastetut, jotka otetaan kirkon täydelliseen yhteyteen,

2. morsiuspari morsiusmessussa,

3. diakonit omassa vihkimismessussaan,

4. abbedissa messussa, jossa hänet siunataan virkaansa; neitsyet vihkimismessussaan; sääntökuntalaiset, heidän vanhempansa, sukulaisensa, tuttavansa ja muut sääntökunnan jäsenet messussa, jossa sääntökuntalaiset antavat ensimmäiset lupauksensa, uudistavat lupauksensa tai antavat ikuiset lupaukset,

5. virkaan asetettavat virkaanasettamismessussaan; lähetystyön maallikkoavustajat messussa, jossa he julkisesti saavat tehtävänsä, samoin muutkin, joille messun aikana uskotaan jokin kirkollinen tehtävä,

6. sairas ja kaikki läsnäolevat, kun jaetaan kommuuniota matkaeväänä sairaan kotona pidetyn messun aikana,

7. diakoni ja kaikki avustajat, jotka messussa hoitavat jotakin tehtävää,

8. konselebraatiomessussa
a. kaikki ne, joilla on siinä liturginen tehtävä, sekä kaikki pappiskokelaat, jotka ovat läsnä,
b. myös omassa kirkossaan tai kappelissaan sääntökuntien ja muiden yhteisöjen lupauksen antaneet sekä kaikki, jotka vakituisesti asuvat tällaisten yhteisöjen taloissa,

9. papit, jotka osallistuvat suuriin liturgisiin menoihin eivätkä itse voi viettää messua tai konselebraatiota,

10. kaikki hengellisiin harjoituksiin osallistuvat heille pidetyssä messussa sekä kaikki jotakin pastoraalista aihetta käsittelevän kokouksen osanottajat messussa, jota he yhdessä viettävät,

11. kohdissa 2 ja 4 mainitut riemujuhlamessussaan,

12. kastettujen aikuisten kummit, vanhemmat, aviopuolisot ja katekeetat kastemessussa,

13. vastavihityn papin vanhemmat, sukulaiset ja hyväntekijät hänen ensimmäisessä messussaan,

14. yhteisöjen jäsenet konventti- tai kommuniteettimessussa sen mukaan, mitä sanotaan yleisen johdannon kohdassa 76.

Lisäksi piispainkokoukset voivat päättää, minkä kriteerin mukaisesti ja millä ehdoilla ordinariukset voivat sallia kommuunion jakamisen molemmissa muodoissa myös muissa jonkin yhteisön tai ryhmän hengellisen elämän kannalta erityisen tärkeissä tapauksissa.

Näissä puitteissa ordinariukset voivat määritellä ne tapaukset, jolloin sallitaan kommuunio molemmissa muodoissa, sillä tavalla, ettei ole harkitsemattomuuden vaaraa, vaan että tapaukset määritellään tarkoin ja mahdollisista väärinkäytöksistä varoitetaan. Lupaa ei pitäisi myöntää, jos ehtoolliselle tulijoita on paljon. Sen ryhmän, jolle lupa annetaan, täytyy lisäksi olla tarkkaan rajattu, järjestynyt ja luonteeltaan yhtenäinen. (Lihavointi minun.)

Ei uuden uutta?

Tänään Vatikaanin kerrotaan ilmoittaneen, etteivät ne huhut pidä paikkaansa, että oltaisiin "institutionaalisesti" suunnittelemassa jotakin liturgisten kirjojen uudistamista.

Ei tarvitsekaan, ei edes uuden messun osalta. Riittää, että olemassaolevia rubriikkeja noudatetaan, riittää, että Vatikaanin II kirkolliskokouksen tahtoa noudatetaan ja uusimman messukirjan painoksen ohjeita sekä muita viimeaikaisia liturgisia dokumentteja kunnioitetaan.

Mitä ne ovat? Ainakin nämä:

1) Latina on edelleen Rooman kirkon liturgian pääkieli. Käytettäköön siis latinaa nykyistä enemmän.
- Koska muuten kuulit Pater nosterin viimeksi messussa?

2) Messua voi edelleen viettää kohti Jumalaa, eli kohti ns. liturgista itää, eli niin, että pappi seisoo samaan suuntaan kääntyneenä kuin kansa. Kukaan ei ole käskenyt kääntää alttareita.
- Koska viimeksi olit vapautettu seuraamasta papin ilmeitä ja kansaa tarkkailevia silmiä, kun yritit syventyä ja valmistautua kommuuniolle?

3) Gregorianiikka ja polyfonia sekä urkujen soitto ovat edelleen roomalaisen riituksen ominta musiikkia.
- Koska viimeksi kuulit messussa vilpittömästi kaunista liturgista musiikkia?

4) Siellä, missä on ollut tapana polvistua koko eukaristisen rukouksen ajan, tämä tapa on hyvä säilyttää.
- Koska viimeksi olet nähnyt messussa ihmisiä, joita edes tapojen (ruumiinasentojen) tasolla leimaa syvä kunnioitus eukaristiaa kohtaan?

5) Yleismaailmallisen katolisen kirkon NORMAALI TAPA kommuunion vastaanottamisessa on ottaa se vastaan kielelle, siis ns. kielikommuunio. Käsikommuunio on edelleen poikkeus säännöstä ja muuksi sitä ei ole koskaan tarkoitettukaan.
- Koska viimeksi olet kuullut kannustettavan käyttäytymään normaalisti kommuuniota vastaanotettaessa; opetetaanko niin sinun seurakunnassasi?

6) Kommuunio kahdessa muodossa annetaan idän kirkoissa aina, koska Kristuksen ruumis ja veri on sekoitettu toisiinsa. Lännen kirkossa ruumis ja veri annetaan (jos ylipäänsä annetaan kahdessa muodossa) erikseen. Molemmissa muodoissa jaettuna kommuunion aterialuonne tulee paremmin näkyviin, mutta kirkko korostaa, että sakramenttina pelkkä pyhän hostian vastaanottaminen on yhtä täydellinen kuin molemmissa muodoissa vastaanottaminen. Kristus on kokonaisena sekä leivän että viinin muodossa.
- Koska sinulle on viimeksi kerrottu kirkon liturgisista ohjeista, että latinalaisessa riituksessa vain tietyissä poikkeustapauksissa kommuunio pitäisi jakaa kahdessa muodossa?

7) Kun kommuunio jaetaan kahdessa muodossa, joudutaan yleensä turvautumaan maallikkojen apuun kommuunion, ainakin kalkin jakamisessa. Vanha tapa on, että vain vihkimyksen sakramentin saanut henkilö jakaa kommuuniota, koska hänen kätensä on vihitty sitä tehtävää varten.
- Koska viimeksi olit messussa, jossa tätä hyvin ymmärrettävää ja eukaristian sakramenttia kunnioittavaa tapaa kunnioitetaan?

Kaiken kaikkiaan kannustan meitä kaikkia syventymään kirkon liturgian ymmärtämisessä ja sen näkemisessä, kuinka suuri ja pyhä sakramentti eukaristia oikein on. Lohdutukseksi voin sanoa, ettei eukaristiaa oikeastaan edes voi ymmärtää, koska se on pohjimmiltaan salaisuus. Siksi on turha kuvitella, että messuakaan voisi täydellisesti ymmärtää, muuta kuin ehkä sen kautta, että tajuaa, kuinka valtavasta ja hyvästä salaisuudesta siinä on kysymys.

Uusi messu 2.0

Tässä hauska kuva:

Uudet tuulet

Hengenmies katsomassa kauas loistavaan tulevaisuuteen

Uusia tuulia uuteen messuun?

Liturgian ja siten myös kirkon kevät on jälleen koittamassa. Seuraavassa se, mitä Rorate reportoi italialaisen vatikanistin artikkelista:

ROME The document was delivered to the hands of Benedict XVI in the morning of last April 4 by Spanish Cardinal Antonio Cañizares Llovera, Prefect of the Congregation for Divine Worship. It is the result of a reserved vote, which took place on March 12, in the course of a "plenary" session of the dicastery responsible for the liturgy, and it represents the first concrete step towards that "reform of the reform" often desired by Pope Ratzinger. The Cardinals and Bishops members of the Congregation voted almost unanimously in favor of a greater sacrality of the rite, of the recovery of the sense of eucharistic worship, of the recovery of the Latin language in the celebration, and of the remaking of the introductory parts of the Missal in order to put a stop to abuses, wild experimentations, and inappropriate creativity. They have also declared themselves favorable to reaffirm that the usual way of receiving Communion according to the norms is not on the hand, but in the mouth. There is, it is true, and indult which, on request of the [local] episcopates, allows for the distribution of the host [sic] also on the palm of the hand, but this must remain an extraordinary fact. The "Liturgy Minister" of Pope Ratzinger, Cañizares, is also having studies made on the possibility to recover the orientation towards the Orient of the celebrant, at least at the moment of the eucharistic consecration, as it happened in practice before the reform, when both the faithful and the priest faced towards the Cross and the priest therefore turned his back to the assembly.

Those who know Cardinal Cañizares, nicknamed "the small Ratzinger" before his removal to Rome, know that he is disposed to move forward decisively with the project, beginning in fact from what was established by the Second Vatican Council in the liturgical constitution Sacrosanctum Concilium, which was, in reality, exceeded by the post-Conciliar reform which came into forceat the end of the Sixties. The porporato, interviewed by monthly 30Days in recent months, had declared regarding this: "At times change was for the mere sake of changing from a past perceived as negative and outdated. Sometimes the reform was regarded as a break and not as an organic development of Tradition."

For this reason, the "propositiones" voted by the Cardinals and Bishops at the March plenary foresee a return to the sense of sacredness and to adoration, but also a recovery of the celebrations in Latin in the dioceses, at least in the main solemnities, as well as the publication of bilingual Missals - a request made at his time by Paul VI - with the Latin text first.

The proposals of the Congregation, which Cañizares delivered to the Pope, obtaining his approval, are perfectly in line with the idea often expressed by Joseph Ratzinger when he was still a Cardinal, as it is made clear his unpublished words on the liturgy, revealed in advanced by Il Giornale yesterday, and which will be published in the book Davanti al Protagonista (Cantagalli [publisher]), presented beforehand at a congress at Rimini. With a significant nota bene: for the accomplishment of the "reform of the reform", many years will be necessary. The Pope is convinced that hasty steps, as well as to simply drop directives from above, serve no good, with the risk that they may later remain a dead letter. The style of Ratzinger is that of comparison and, above all, of example. As the fact that, for more than a year, whoever approaches the Pope for Communion, have had to kneel down on the kneeler especially placed by the cerimonieri.

Ad orientem - Tulsan piispa "kääntyi" kohti Jumalaa

Amerikkalaisen Tulsan hiippakunnan piispa Edward Slattery on päättänyt siirtyä viettämään messua jälleen "ad orientem", siis kansan puolelta kohti ns. liturgista itää. NLM:n siteeraamassa hän antaa hyviä syitä tälle "paluulle" vanhaan katoliseen liturgiseen käytäntöön, jota mikään kirkolliskokous, ei siis Vatikaanin toinenkaan, eikä yksikään messunvieton ohje ole ehdottanut lopetettavaksi.

Tässä linkki: http://www.newliturgicalmovement.org/2009/08/bishop-slattery-on-ad-orientem-and-its.html

Mitkä olivat piispan syyt? Hän mainitsi kolme negatiivista seurausta, jotka johtuvat kansaa päin vietetystä messusta:

1) Ensinnäkin muutos oli suuri repeämä kirkon vanhaan traditioon nähden.
2) Toisekseen se voisi virheellisesti antaa käsityksen, että pappi ja kansa kävisivät messussa jonkinlaista keskustelua Jumalasta sen sijaan, että palvoisivat Jumalaa.
3) Kolmanneksi muutoksen seurauksena messua viettävän papin persoonallisuus saa suhteettoman suuren painoarvon, koska hän joutuu tavallaan "liturgiselle näyttämölle".

Lopulta piispa Slattery sanoo siirtymisensä perinteiseen käytäntöön olevan paavi Benedictuksen jo kardinaalina esittämän toiveen toteuttamista: näin on mahdollista "palata aidompaan katoliseen jumalanpalvelukseen". Piispa Slattery korostaa vielä, ettei kyse ole selän kääntämisestä kansalle vaan nimenomaan siitä, että messun viettämisessä "ad orientem" selebrantin ja kansan ruumiinsuunta on yhteinen. Se on selvä merkki papin ja uskovien yhteisestä vaelluksesta Jumalan luo.

Hyvä esimerkki!

Ai niin, hyvän näköinen on ja asiallista sisältöä sisältää tuo Tulsan hiippakunnan lehti -- linkki tässä (pdf).

Lähdetään Hattulaan

Pyhän Ristin kantaminen Hattulan Pyhän Ristin kirkon ympäri on ollut perinne jo pitkään Suomen katolilaisten keskuudessa. Tänä vuonna pyhiinvaellus Hattulaan järjestetään lauantaina 12. syyskuuta vasta piispaksi vihityn Teemu Sipon johdolla.

Voisi olla hyvä, jos ottaisimme tällaisen klassisen tradition mukaan omaan hartauselämäämme ja ohjelmaamme. Lähdetään siis mukaan!

Ilmoittautuminen Katoliseen tiedotuskeskukseen 09-6129470 tai kaarina.koho@catholic.fi.

Hinta 20 euroa.

Messu Henrikissä klo 9.00. Hartaus Hattulassa klo 12.00. Takaisin Helsingissä ollaan n. klo 16.

Pietarinkirkon musiikilla on tulevaisuutta

NLM:ssä kerrottiin Pietarinkirkon musiikin uudesta suunnasta kerrassaan riemastuttavalla tavalla. Tässä linkki:

http://www.newliturgicalmovement.org/2009/08/music-at-st-peters-transformation.html

Pappien vuosi

Saksan piispainkonferenssin pappien vuoden teemasivustolla on oikein mukavia kuvia iloisista jumalanpalveluksista. Kyse on erityisestä lomasielunhoidosta, jonka pitää luonnollisestikin ottaa huomioon lomalaisten moninaiset liturgiset tarpeet ja tottumukset sekä papiston tilanteeseen sopiva pukeutuminen. Odotettavissa lienee kutsumusten tulva ellei hyökyaalto pappisseminaareihin, kun teemavuotta näin luovissa merkeissä vietetään!

http://www.dbk-priesterjahr.de/index.php?article_id=14

Kiitos isä Luke

Vielä ennen lauantaiaamun aikaista lentoa takaisin Kreikkaan isä Luke ehti viettää tänään perjantaina myöhäisen iltamessun Henrikissä ja vaihtaa yhteystietoja nuorten messuvieraitten kanssa. Sitten hän pääsi vielä lyhyelle iltaspaghetille helsinkiläiskotiin, josta hän välittömästi "bongasi" lapsuutensa lempi-instrumentin.

Isä Durhamin vierailun kuvasaldoa

Kuvia ja videota isä Durhamin viimekertaisesta Suomen vierailusta löytyy FSSP Finlandin sivuilta:

http://fsspfinland.wordpress.com/2009/08/06/pictures-from-last-visit/

Kunpa vierailut muuttuisivat aina vain tiheämmiksi!

Messu perjantaina 7.8.

Iloittuaan tämän päivän runsaslukuisesta ja nuoresta osanottajajoukosta, fransiskaani-isä Luke päätti viettää huomennakin perjantaina 7.8. vanhan messun Pyhän Henrikin katedraalissa n. klo 19.45. Tervetuloa! Messun jälkeen lienee jälleen mahdollisuus jututtaa isä Lukea.

Fr. Luke OFM from Rhodes, Greece, is visiting Finland. Today, he said a beautiful Mass in the extraordinary form of the Roman Rite in Saint Henry's Cathedral. Tomorrow, Friday, we are able again to enjoy the beauty of the Mass of all times at 7.45 p.m. in the Cathedral. Welcome.

According to what Fr Luke has told us, the Fransiscan friars in the City of Rhodes say the old Mass regularly: once a month in their church San Francesco. Other Sundays, the Mass is said in the newer rite, nevertheless in Latin.

Fr. Luke was invited to Finland by the Lutheran church because of his ecumenical efforts in Rhodes: he was kind enough to help build a Lutheran/Ecumenical chapel next to the Catholic church so that the Lutherans would not need to use the Catholic Sanctuary.

Vanha messu torstaina 6.8.

Rodoksen lomasaaren fransiskaaniyhteisöstä vierailee parastaikaa Suomessa isä Luke OFM, sivistynyt englantilainen herrasmies. Hän viettää torstaina 6.8. hiljaisen vanhan messun Pyhän Henrikin katedraalin sakramenttikappelissa klo 16.30. Tervetuloa kaikki!

Piispa Kozonin vanha messu

Kööpenhaminan piispa Czeslaw Kozon vietti sunnuntaina 2. elokuuta vanhan messun Jeesuksen pyhän sydämen kirkossa Kööpenhaminassa. Tässä katkelmia messusta:



Kiitos piispa Kozonille ja onnittelut tanskalaisille ystävillemme!

Ecclesia Dei elää edelleen

Monissa keskusteluissa on oltu jossakin määrin huolissaan siitä, miten Ecclesia Dei -komission uusi asema osana uskonopin kongregaatiota -- tämä muutos erillisestä komissiosta osaksi kongregaatiota tapahtui muutama viikko sitten -- muuttaisi komission vaikutusvaltaa. Jäihän kardinaali Castrillon eläkkeelle, samoin komission pitkäaikainen kakkosmies, mons. Perl.

Uskonopin kongregaation osana komission varsinaisena puheenjohtajana toimii kongregaation prefekti, kardinaali Levada, mutta käytännössä työn tekee komission sihteeriksi nimitetty monsignore Pozzo. Nyt ensimmäinen näyte komission uudesta roolista on saatu, kun mons. Pozzon vastaus brasilialaiselle kysyjälle on tullut julki. Vastaus, kommentein varustettuna, on luettavissa WDTPRS:ssä täällä. Lyhyesti kuitenkin voidaan todeta, että vastauksista ilmenee ajatus, että paavin motu propriota kannattaa lukea varsin suorasanaisesti, eikä siinä pidä nähdä mitään piilomerkityksiä. Siinä toistetaan esimerkiksi se, ettei messun viettämiseen todellakaan tarvita piispan lupaa.

Lisäksi vastauksessa palautettiin mieliin kirkon kanta seminaarien latinanopetukseen. Kirkkolain mukaan (kaanon 249, lihavointi minun):

Can. 249 The program of priestly formation is to provide that students not only are carefully taught their native language but also understand Latin well and have a suitable understanding of those foreign languages which seem necessary or useful for their formation or for the exercise of pastoral ministry.

Vanha messu tiistaina

Isä Durham viettää vanhan messun tiistaina 28.7.2009 klo 16 Pyhän Henrikin katedraalin sakramenttikappelissa.

Fr. Durham will say Mass on Tuesday (July 28th, 2009) at 4pm in the Sacrament Chapel of Saint Henry's Cathedral.

Tervetuloa, welcome!

Messu maanantaina

Isä Durham viettää vanhan messun maanantaina klo 16 äiti Teresan sisarilla osoitteessa Vironkatu 6 A 12, puh. 040-9601211.

Fr. Durham is saying Mass on Monday at 4pm at the MC-sisters in Vironkatu 6 A 12, tel. 040-9601211.

Tervetuloa, welcome!

Kööpenhaminan piispa viettää vanhan messun

Tanskasta kuuluu seuraava viesti:

His Excellency Bishop Czeslaw Kozon of Copenhagen has graciously accepted to celebrate Sung Mass in the Church of the Sacred Heart, Copenhagen, on the 2nd of August 2009. This is one of the regularly scheduled twice-monthly TLM's held in Copenhagen. (Rorate Caeli)

Messu Helsingissä sunnuntaina

Isä Durham viettää sunnuntaina messun Pyhän Henrikin katedraalissa klo 13.30. Tervetuloa!

Fr. Durham is going to celebrate Holy Mass on Sunday at Saint Henry's Cathedral at 1.30 pm. Welcome!

Paavin lähipiiri kommuunion vastaanottamisesta

Paavin lähipiiriin on noussut muuan monsignore Nicola Bux. Hänet liitettiin viime vuonna muun muassa paavillisten liturgioiden valmistelutoimikuntaan. Mitä mieltä hän on kommuunion vastaanottamisen tavoista? Kannattaa lukea (Rorate Caeli -blogista):

Monday, July 20th, 2009

From Pontifex Roma

How should one administer communion in a dignified manner? We asked the theologian and esteemed liturgist Monsignor Nicola Bux. It may be a random case but the modernism and the slovenliness of certain post-conciliar interpretations have lead to such a debasement of this Sacrament , that there are all kind of ways in which people approach it…

Don Bux, which is the most correct way to communicate?

“I would say there are two ways. There is the position where one stands up, taking the Host in the mouth, or else on one’s knees. I do not see any third way.”

There is the standing-up position.

“OK, I have nothing against it. The important thing is that the faithful are intimately conscious of what they are about to receive, that is that they do not approach the communion with a lightheartedness that shows immaturity and being at a complete distance from God.”

Communion standing up, but what is the best way to do it?

“Well, look here, even the receiving of the communion standing up may be full of devotion, of compunction…... and a sense of the Sacred is good to have. It would be very good and convenient, no doubt about it, to let a formal sign of reverence precede communion (even if it is received standing up), which means the head is covered for the women, sign of the cross or a slight bow in a sign of one’s love.”

But for what reason do people often approach the communion as if it is a kind of buffet?

“I like this expression and in part it is correct. Many persons rise mechanically (from their seats - CAP) and they do not know and are not even able to imagine what they are about to receive. They think that participation in Mass something that automatically includes communion and that they have to go up and receive it, although the fact is that only those who are really in the grace of God should do so”.

In his latest Masses pope Benedict XVI has administered communion only to those who were kneeling.

"Yes, he was very right to do so. I believe that kneeling when receiving the communion helps one to gather oneself together and to understand the mystery in a more reverential way. To kneel in front of the Body of Christ is an act of gratuitous love and humility before God, and this sense of the sacred is seldom understood. In our days it is mostly adrift and lost or almost muted. “

All in all, communion on one’s knees helps the spirit?

“Yes, certainly so, it favors devotion and spirituality. I believe that the position on one’s knees when receiving the communion is the one which by far responds the most to the Sacred.”

And receiving in one’s hand?

“I am sorry to say, but there is no text of the Tradition which supports it. Not even if everybody takes it and eats it in this way. There is no text concerning this, and if we wish we could say that the Apostles were priests and thus had the right to take it by the hand. The Oriental Church does not permit it.”

In a church in Rome, the so called Caravita, usually very crowded, particularly by the Catholic Mexican community, a Jesuit priest (the Jesuits consent to dancing with women and even to drinking beer in public), personally administers the Host to his faithful in such a way that they dip it in the Chalice, is it not true?

“Yes, this is a most serious and intolerable abuse, which you do well to report to me and which the Bishop must be made aware of, this must come to his knowledge. In paragraphs 88 and 94 (of Redemptionis Sacramentum – CAP) it is firmly said that it is not permitted for the faithful to take the Host themselves, or to pass the Chalice from one person to the other. I think that such a communion is not valid (non sia valida). I will analyze the problem, but we have here to do with an inadmissible abuse which we must repress the sooner the better.”

Bruno Volpe

Isä Durham mukana pyhiinvaelluksella

Isä Durham on saapunut vierailulle Suomeen. Hän osallistuu autuaan Hemmingin pyhiinvaellukselle ja viettää messun pyhiinvaeltajille joka päivä matkan varrella. Pyhiinvaelluksen ohjelma on täällä. Lisätietoja järjestäjiltä.

Mahdollisista muista tapahtumista tiedotetaan erikseen.

Fr. Durham is visiting Finland right now. He is going to participate in the Blessed Hemming pilgrimage from Helsinki to Turku taking place from 18th to 25th of July, and will say Mass each day during the pilgrimage. Pilgrimage programme. Information on other possible events will be given separately.

Lähde: http://fsspfinland.wordpress.com/2009/07/17/isa-durham-suomessa/

Pyhän Henrikin seuraaja ja vanha messu

Tu es Petrus

Helsingin hiippakunnan tulevan piispan, isä Teemu Sipon S.C.I. ajatuksia tridentiinisen messun tiimoilta voi lukea hänen Kotimaa-lehden blogistaan. Isä Teemu punnitsee järkevällä ja kypsällä tavalla sekä ordinäärin että extraordinäärin forman piirteitä. Kuten isä Teemun tuntevat tietävät, hän pitää kauniista ja asiallisesta liturgiasta. Kuinka ollakaan, hän päättää kirjoituksensa seuraavasti: "Kuitenkin tunnen joskus viettäväni hartaammin messua, kun näen edessäni vain alttarilla seisovan ristiinnaulitun kuvan."

(Kuva: http://katolinen.net)

Puola

Vaihteeksi kirkolliselta rintamalta kuuluu hyviäkin uutisia: Posenin eli Poznanin apulaispiispa on viettänyt varsin upeannäköistä vanhaa messua ("Arsin kirkkoherran ja isä Pion messua") ja ylistänyt vanhaa riitusta, mm. sen merkitystä pappien pyhittymisen kannalta. Poikkeuksellista muuten niin edelliselle paaville uskollisessa Puolassa. Tässä hieno blogi puolantaitoisille: http://nowyruchliturgiczny.blogspot.com/

Pappien vuosi

Tässä linkki pappien vuoden teemasivustoon:

Hyvää Kristuksen Ruumiin juhlaa!

Kirkossa kehitys kehittyy, mitä ei mikään estä, ei edes Rooma. Samaan aikaan kun Itävallan piispat ovat kokoontuneet Vatikaaniin kriisikokoukseen, on Linzin hiippakunnassa tylsä monstranssikulkue modernisoitu hauskalla tavalla eli ko. hiippakunta jatkaa Vatikaanin toisen konsiilin aloittamaa kehitystä. Konsekraatiossa käytetty leipäkin oli vaihdettu sanoisinko neokatekumenaalisempaan. Meille tämä leipä on tuttua lähimmästä marketista saatavana Lapin rieskana. Käsi symboloi varmaan Jumalan tervehdystä meille kaikille? Näin riemukasta menoa meillä ei ole vielä nähty, mutta papin kasukan polyesteripitoisuus yltänee kuitenkin samalle tasolle Helsingin hiippakunnan kasukoiden kanssa. Silittämättä siisti!
(Kuvan lähde: http://www.kathtube.com/photo.php?id=10678)

Käsikommuunio KIELLETTY!

Bolognan arkkipiispa, kardinaali Caffarra on kieltänyt käsikommuunion kolmessa kirkossa väärinkäytöksen vuoksi. Hostioita on kähvelletty mm. matkamuistoiksi.

Juttu kokonaisuudessaan on kreuz.netissä.

Kulttuuria

[Playlist]

Tässä vuonna 1973 valmistuneessa filmissä Martin Sheen esittää pappia, joka on tullut palauttamaan ruotuun irlantilaisia munkkeja. Nämä ovat palanneet takaisin latinalaiseen messuun, kun meno kaikkien kirkkojen yhteisessä kirkkoglomeraatissa ei kiinnosta...

Elokuvasta löytää tietoja myös täältä.

Amazonilla löytyy joku dvd:kin.

jotta Pius XII julistettaisiin autuaaksi

June 4, 2009

Dear Friend of Pope Pius XII:

I am appealing to you for help in promoting the beatification of Pope Pius XII. Several months ago, Pius XII was proclaimed venerable by a committee of cardinals and bishops. The next step will take place as soon as a miracle has been received and approved by His Holiness, Pope Benedict XVI. It is imperative that you, the faithful who are interested in the beatification of Pius XII, pray and notify the Vatican as soon as any miracle is recorded.

Two months after Pius XII’s death on October 9, 1958, the following prayer was circulated among the faithful:

"O Jesus, eternal High Priest, who didst deign to raise Thy faithful servant, Pius XII, to the supreme dignity of Thy Vicar on earth and to grant him the grace to be a fearless defender of the faith, a valiant champion of justice and peace, zealous in proclaiming the glory of Thy Most Holy Mother, a shining example of charity and all virtues, deign now to grant us, in view of his merits, the graces we ask of Thee; so that, made certain of his efficacious intercession with Thee, we may one day see him raised to the honors of our altars, Amen."
Imprimatur Petrus Canisius,
Vic. Gen. Civit. Vatic.
Die 8 Dicembris 1958.

The Catholic Church saved 860,000 Jews from the Holocaust thanks to Pope Pius XII. He was not “silent.” As Papal Nuncio to Germany (1917-1929), then Vatican Secretary of State (1930-1939) and as Pope (1939-1958), Pius XII spoke out against the evils of his age: racism, ethnic and religious hatreds, nationalism, militarism, war crimes and atrocities against non-combatants.

Sir Francis Osborne, a non-Catholic British diplomat in the Vatican from 1936 to 1947, had this to say (The Times of London, May 20, 1963): “…Pius XII was the most warmly, humane, kindly, generous, sympathetic (and, incidentally, saintly) character that it has been my privilege to meet. Without the slightest doubt, he would have been ready and glad to give his life to redeem humanity from its consequences. And this quite irrespective of nationality or Faith.”

… I know. I met him in St. Peter’s Basilica in July, 1957.

Pope Pius XII will be remembered for his heroic leadership, his peace-making efforts and his commitment as the defender and protector of the victims of war and hatred which drenched Europe in blood during World War II. He was a moral beacon to mankind. His voice was heard around the world. It was the “Voice” of a tireless world leader whose contribution to humanity during the Holocaust is incontrovertible.

It is time for Catholics to refute the careless innuendoes and unfounded accusations that have been leveled against Pope Pius XII whose aspirations toward truth and goodness and whose extraordinary World War II achievements combine to make him one of the great men of our times.

Affectionately,
Sr. Margherita Marchione, Ph.D.

(Lähde:  Orbis Catholicus)

Lippuja paavin messuihin yms

Kirkon kotisivuilta löytyy ohje niille Rooman matkailijoille, jotka ovat kiinnostuneet osallistumaan paavin messuihin ja audiensseihin:

Lippujen varaaminen Vatikaanissa paavin messuihin ja audiensseihin

Roomaan matkaavien ja siellä paavin messuihin tai audiensseihin osallistumista aikovien on hyvissä ajoin ennen matkansa alkua anottava pääsylippuja haluamiinsa tapahtumiin Paavillisen talouden prefektuurista. Pääsyliput ovat ilmaisia. Myönnetyt liput on lopulta noudettava prefektuurin lipputoimistosta:

Prefettura della Casa Pontificia
00120 Città del Vaticano
Fax +39 06 6988 5863
Avoinna arkisin klo 9.00-13.00

Sisäänkäynti lipputoimistoon on Pietarinkirkon aukion (basilikaan päin katsottuna) oikealta puolelta, pylväsrivistön päästä Apostolisen palatsin ns. pronssiovelta. Sveitsiläiskaartilaiset auttavat eteenpäin. Lipputoimisto on rappusten puolivälissä oikealla puolella.

• Mahdolliset audienssit ja liturgiset vietot löytyvät täältä
  
• Lippujen anomuslomake täällä (doc)
  
• Vatikaanin kartta täällä
  

Hyviä paimenia

Italialainen ystäväni lähetti minulle mielenkiintoisen blogilinkin, josta riittää riemua moneksi kerraksi. Sivulle on koottu katolisten (?) piispojen parhaita saavutuksia viime vuosilta. Ylläoleva kuvasarja on henkilökohtainen suosikkini ja toivoisinkin liturgisen kehityksen vähitellen kulkevan vapaampaan suuntaan.

Ensikommuunio

Ei tarvinne kommentteja.

Huolellisuutta eukaristian vastaanottamiseen

Tunnettua on jo se, että paavinmessuissa pyhä isä jakaa kommuunion polvistuneille uskoville kielelle, ei enää seisovalle väelle kädelle. Nyt Bolognan arkkipiispa seuraa ilmeisestikin paavin esimerkkiä, ei pelkästään korostaakseen haluaan seurata tarkasti paavia taikka noudattaa kirkon lain normaaleja käytäntöjä, vaan myös pitääkseen huolta siitä, ettei eukaristiaa profanoida tai "varasteta".

Isä Zuhlsdorfin blogissa lisää tietoa ja kommentteja.

Hienoa!

Neljä benediktiinistä vuotta takana ...

... toivottavasti monta edessä! Kirkko juhlisti tänään pyhän isän paaviksi valitsemisen neljättä vuosipäivää. Rukoilkaamme paavimme Benedictuksen puolesta; kirkko ja maailma tarvitsevat häntä!

Tabernaakkeli oikealle paikalleen!

Johannesburgin arkkipiispa Buti Joseph Tlhagale on internetin antamien tietojen mukaan pitänyt kiirastorstaina varsin mielenkiintoisen saarnan, jossa hän on antanut huutia nykyiselle liturgiselle menolle. Hän kritisoi ennen kaikkea kirkossa käyttäyttymistä, joka on kuin markkinoilla oltaisiin, koska usko Kristuksen todelliseen läsnäoloon eukaristiassa on kadonnut. (Tässä kohdin lienee jokaisella sekä itse- että seurakuntakohtaisen tutkistelun paikka, koska möykkä ja mölinä on diabolisella tasolla myös Helsingin hiippakunnan kirkoissa.) Syynä moiseen Hänen Ylhäisyytensä mainitsee mm. kommuuniopenkkien (so. alttarikaiteiden) hävittämisen ja tabernaakkelien poistamisen pääalttarilta. Reseptinä hiljaisuuden ja hartauden palauttamiseksi on tabernaakkelin palautus takaisin kaiken keskukseksi. (Meillä Jumalan paikalla on pappi ja ennen kaikkea mikrofoni, toim. huom.)

Jeesus takanurkassa

Hyvää pääsiäistä

Pitkäperjantai

Benedictus Pp. XVI

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

April 3, Holy Cross parish,Tampere

Fr. Benjamin Durham (FSSP) offered the Holy Mass at parish of Holy Cross (Tampere, Finland) on April 3. The Mass was Commemoration of the 7 sorrows of the Blessed Virgin Mary.

Here is the beautiful Sequence "Stabat Mater" of the Mass:


# Stabat Mater dolorosa, Juxta crucem lacrimosa, Dum pendebat Filius.
# 2. Cujus animam gemendtem, Constristatam et dolentem, Pertransivit gladius.
# 3. O quam tristis et afflicta Fuit illa benedicta Mater Unigeniti!
# 4. Quae maerebat, et dolebat, Pia Mater dum videbat Nati poenas inclyti.
# 5. Quis est homo; qui non fieret, Matrem Christi si videret In tanto supplicio?
# 6. Quis non posset contristari, Christi Matrem contemplari Dolentem cum Filio?
# 7. Pro peccatis suae gentis Vidit Jesum in tormentis Et flagellis subditum.
# 8. Vidit suum dulcem natum Moriendo desolatum, Dum emfsit spiritum.
# 9. Eia Mater, fons amoris, Me sentire vim doloris Fac, ut tecum lugeam.
# 10. Fac ut ardeat cor meum In amando Christum Deum, Ut sibi complaceam.
# 11. Sancta Mater, istud agas, Crucifixi fige plagas Cordi meo valide.
# 12. Tui nati vulnerati, Tam dignati pro me pati, Poenas mecum divide.
# 13. Fac me tecum pie flere, Crucifixo condolere, Donec ego vixero.
# 14. Juxta crucem tecum stare, Et me tibi sociare In planctu desidero.
# 15. Virgo Virginum praeclara, Mihi jam non sis amara: Fac me tecum plangere.
# 16. Fac ut portem Christi mortem, Passionis fac consortem, Et plagas recolere.
# 17. Fac me plagis vulnerary Fac me cruce inebriari, Et cruore Filii.
# 18. Flammis ne urar succensus. Per te, Virgo, sim defenses, In die jucidii.
# 19. Christe, cum sit hinc exire, Da per Matrem me venire Ad palmam victoriae.
# 20. Quando corpus morietur, Fac ut animae donetur Paradisi gloria. Amen.

# 1. At the cross her station keeping, Stood the mournful Mother weeping, Close to Jesus to the last.
# 2. Through her heart, His sorrow sharing, All his bitter anguish bearing, Now at length the sword had pass'd.
# 3. Oh, how sad and sore distress'd Was that Mother, highly blest Of the sole-begotten One!
# 4. Christ above in torment hangs; She beneath beholds the pangs of her dying glorious Son.
# 5. Is there one who would not weep Whelmi'd in miseries so deep Christ's dear Mother to behold.
# 6. Can the human heart refrain From partaking in her pain, in that Mother's pain untold?
# 7. Bruis'd, derided, curs'd, defil'd, She beheld her tender child: All with bloody scourges rent.
# 8. For the sins of His own nation, Saw Him hang in desolation, Till His spirit forth He sent.
# 9. O thou Mother! Font of love! Touch my spirit from above; Make my heart with thine accord.
# 10. Make me feel as thou hast felt; Make my soul to glow and melt With the love of Christ our Lord.
# 11. Holy Mother! Pierce me through; In my heart each wound renew Of my Savior crucified.
# 12. Let me share with thee His pain, Who for all my sins was slain, Who for me in torments died.
# 13. Let me mingle tears with thee, Mourning Him who mounr'd for me, All the days that I may life.
# 14. By the cross with thee to stay, There with thee to weep and pray, Is all I ask of thee to give.
# 15. Virgin of all virgins best, Listen to my fond request: Let me share thy grief divine.
# 16. Let me, to my latest breath, in my body bear the death Of that dying Son of thine.
# 17. Wounded with His every wound, steep my soul till it hath swoon'd In His very blood away.
# 18. Be to me, O Virgin, nigh, Lest in flames I burn and die, In His awful Judgment day.
# 19. Christ, when Thou shalt call me hence, Be Thy Mother my defense, Be Thy cross my victory.
# 20. While my body here decays, May my soul Thy goodness praise, Safe in Paradise with Thee. Amen

In his sermon, Fr. Durham discussed the connection between the holy liturgy and the original atmosphere at foot of the Holy Cross of our Lord. Fr. Durham asked us to contemplate, how the people close to our Lord, including the Blessed Mother, acted at foot of the Cross during the crucifixion. Did they sing or dance? Did they speak or did they have a chat? Or rather, were they just watching this most incomprehensible event in the history of mankind, in silent and deep prayer?

According to the Catechism of the Catholic Church: The sacrifice of Christ and the sacrifice of the Eucharist are one single sacrifice: The victim is one and the same: the same now offers through the ministry of priests, who then offered himself on the cross; only the manner of offering is different.

How should we act when we go to Holy Mass? What kind of exterior and interior participation God wants from us?

Tänään messu Helsingissä

Muistattehan: isä Durham viettää tänään lauletun messun Pyhän Henrikin katedraalissa klo 15.00.

Tervetuloa!

Sunnuntai Tallinnassa

Saimme joitakin neuvoja ja ohjeita:

When you proposed to meet at 11 o'clock in front of the Cathedral you were presumably unaware that the earliest boat that leaves Helsinki on Sunday morning arrives in Tallinn at 12.30 (M/S Tallink Star 10-30-12.30).

Secondly, the only boat that leaves Helsinki on Saturday evening after 18.00 (as necessary according to your earlier explanation) and arrives at a decent time that still allows to land and go to the sleeping place is Tallink's M/S Baltic Princess (18:30-22:00). Bearing in mind that it is quite pointless to arrive at 22.00 and then to go straight to bed around 23.00 (and to pay for lodging), I propose that all of you take the Viking Line boat that leaves Helsinki at 21.30, arrives in Tallinn at 00.00 and allows you to sleep in the boat. In this case you could come out of the boat early on Sunday morning which would leave you some time to walk around the town for a while -- to have a morning coffee in one of the many nice cafeteria etc.

As regards returning to Helsinki on late Sunday evening, the only option is the 21:00-23:00 M/S Tallink Star.

Ja tässä on ohjelma:

11.00-12.00 Meditatsioon VHK gümnaasiumis

12.00-12.30 Diskussioon

12.30-13.30 Aeg pihtimiseks

13.30-15.30 Lõunapaus

15.30 Püha Missa lad. riituse erak. vormis Peeter-Pauli katedraalis (koos kooriga)

17.15-18.00 Meditatsioon VHK gümnaasiumis

Koulu on osoitteessa Vene 22, vain 50 metrin päässä katedraalista. Ne, jotka tulevat Suomesta aamulaivalla, ehtivät hyvin mukaan lounaalle, ripille, messuun ja toiseen meditaatioon.

Kaunis kuva -- kirkon tulevaisuus?

Fr. Z:lla oli blogissaan tällainen kuva. Ei tarvinne selitystä.

Ykseys ja katolisuus

Tänään käymieni keskustelujen innoittamana olen pohdiskellut vähän kirkon ykseyden ja katolisuuden merkitystä ja miettinyt näiden "maksiimien" tarkoitusta vanhan messun tukemisen kannalta. Tässä ajatuksiani:

1) Rakkaus vanhaa liturgiaa kohtaan ei ensisijaisesti yleensä nouse uuden liturgian vastustamisesta vaan vilpittömästä kiinnostuksesta ja kiintymyksestä vanhan liturgian rikkaampaan ja monipuolisempaan elekieleen, sen keskittymisestä voimaakkaasti eukaristisen uhrin mysteeriin. Siksi vanhan messun ystävien toive varmaankin on, että pappi, joka vanhaa messua viettää, tekee niin rakkaudesta kyseistä liturgiaa kohtaan.

2) Vanhaan messuun erikoistuneet papit liittävät antamansa pastoraalisen ja katekeettisen ohjauksen läheisesti yhteen ikiaikaisten liturgisten käytäntöjen kanssa. Monille tämä lähestymistapa sekä syventää uskonkysymysten ymmärrystä että vahvistaa heidän arvostustaan jokaista kauniisti vietettyä liturgiaa kohtaan.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa paavin sanat:

Nämä kaksi kirkon ”rukouksen säännön (lex orandi)” ilmaisumuotoa eivät mitenkään johda ”uskon säännön (lex credendi)” jakautumiseen. Ne ovat itse asiassa ainoan roomalaisen riituksen kaksi käytäntöä. (Summorum Pontificum, 1)

Vanhan messun ja uuden messun sisältö ja niiden teologia ovat pohjimmiltaan yhden ja saman katolisen uskon kaksi erilaista ilmentymää. Siksi minusta on sääli, että monesti kuitenkin vanhaa messua viettäviä pappeja ja siitä hengellistä ravintoa saavia uskovia katsotaan karsaasti. Ilmeisesti heitä pidetään kuitenkin uhkana, vaikka paavi tai hänen edustajansa mitä sanoisivat. Ilmeisesti vanhaa liturgiaa pidetään sittenkin vähemmän hyväksyttävänä kuin uutta, vaikka kirkon laki muuta sanoo. Se on hyvin ikävä asenne. Kysymyshän on pappeuden sakramentin saaneista miehistä, eikä sakramentti erottele heitä millään tavalla.

3) Joillakin suuresti arvostamillanikin ihmisillä tuntuu olevan epäilys siitä, että vanhan liturgian ystävät jollakin tavalla aiheuttaisivat hajaannusta. Se on varmaankin mahdollista, mutta tuskin todennäköistä -- tosin tietenkään en voi puhua kaikkien puolesta ja varmasti ylilyöntejä sattuu, puolin ja toisin --, mutta ennen kaikkea pyytäisin kaikkia tämänkin tekstin lukijoita ensin miettimään omia tekojaan ja asenteitaan. 

Minkälainen luonteeltaan on se hajaannus, mitä pelätään? Onko se sitä, että kirkossa on monia hengellisiä teitä: spiritualiteetteja ja liikkeitä, sääntökuntia ja apostolaatteja, jopa eri riituksia? Onko tavoite tukea niitä ja vahvistaa niitä, vai yrittää estää kirkon hyväksymien hengellisten teiden vahvistumista ja kasvamista? 

Vai tarkoitetaanko pelätyllä hajaannuksella sitä, että ei enää tunnusteta samaa katolista uskoa? Jos kysymys on tästä jälkimmäisestä, niin mikä siinä yhden uskon tunnustamisessa on olennaista (siis olennaista merkityksessä välttämätöntä)? Sekö, että osallistutaan aina samaan yhteiseen messuun (siis fyysisesti samaan -- tekevätkö kaikki muutkaan ryhmät hiippakunnassa niin)? Vaiko se, että osallistutaan aina messuun, jossa osoitetaan yhteenkuuluvuus uskossa lausumalla tai laulamalla Credo ja rukoilemalla jokaisessa messussa paavin ja piispan puolesta?

Minun mielestäni hajaannusta ja vastakkainasettelua aiheuttaa tällä hetkellä kaikkein eniten sellainen henki, joka osoittaa, että vanhaa liturgiaa yhä syrjitään. Vuosien ja vuosikymmenten saatossa monet katoliset uskovat ovat joutuneet kärsimään siitä, että heidän täysin legitiimi liturginen toiveensa on ollut hyljeksitty. Nyt, kun Rooman piispa ja apostoli Pietarin seuraaja on antanut vanhalle liturgialle jälleen hyväksytyn ja vapaan aseman osana roomalaista riitusta, on sen viettämisen ja siihen osallistumisen tahallinen hankaloittaminen merkki todellakin paavin tahdon vastaisesta asenteesta. Se on suuri epäoikeudenmukaisuus ja vääryys, joka pahimmillaan voi olla todellinen syy hajaannukseen ja ykseyden rikkoutumiseen. Toivottavasti sellaista ei esiinny.

Loppuhuomautus: En tunne ainuttakaan vanhassa messussa kävijää, joka ei olisi iloinen ja kiitollinen jokaisesta hiippakunnassamme vietetystä messusta. Kyllä vanhan liturgian ystävien kärsivällisyys kestää, mutta miksi sitä pitää venyttää, kenen etua silloin ajetaan?

Omnes cum Petro ad lesum per Mariam!

Päivitetty 2.4.2009 Q

Mielenkiintoinen dokumentti

Löysin sattumalta netistä surullisen tuulahduksen menneiltä ajoilta koskien paavillista liturgiaa:

http://www.vatican.va/news_services/liturgy/2004/documents/ns_lit_doc_20040202_liturgia-bellezza_en.html

Onneksi tämä pohja on ohitettu ja ylöspäin mennään taas. Tuhojen korjaamisessa menee kuitenkin vuosia. Käsittääkseni ei pyhän isämme Afrikan-matkan liturgioissa ollut esim. musiikillisesti paljoa hurraamista.

Francescani dell'Immacolata

Kyllä on kaunista katsella. Joukossa on joitakin tuttujakin, mm. tunnettu italialainen dominikaani-isä Padre Nuara.

Tue pyhää isää

Maailman paras Pro Life -organisaatio Human Life International kerää nimikirjoituksia paavin tueksi. Käy jättämässä omasi:

http://www.hli.org/papal_visit_support.html

Muista myös tämä vanha tukisivu:

http://summorum.blogspot.com/2009/02/pyhan-isan-tueksi.html

Ei muuta kuin pyhiinvaellukselle

Tuosta edellisessä viestissä olleesta kuvasta saammekin sopivan aasinsillan Suomesta ICK-seminaariin Griciglianoon siirtyneen ystävämme lähettämästä kutsusta osallistua Kristus Kuninkaan instituutin pyhiinvaellukseen Lourdesiin arkkipiispa Burken kanssa. Lisätietoja tästä linkistä:

http://www.institute-christ-king.org/news/92/113/Lourdes-Pilgrimage-with-Archbishop-Burke/

Mikäli joku tuntee kutsumusta ja on siihen kykeneväinen, niin taloudellinen tuki ns. "vanhan messun" seminaristeille on tuiki tarpeellinen, sillä heidän kulujaan eivät maksa hiippakunnat, vaan he itse. Siksi hyväntekijöitä tarvitaan ja siksi hyväntekijöitä aina myös muistetaan rukouksissa. Tällä hetkellä Suomesta on "maailmalla" kaksikin kandidaattia, toinen Saksassa, toinen Italiassa.

Mietintämyssyyn otetaan siis ehdotuksia, miten heidän tukemisensa olisi helpoimmin järjestettävissä...

Esirukouspyyntö

Terveiset isä Olendzkilta, joka pyytää esirukouksiamme vakavan sairautensa paranemisen puolesta Lourdesin Neitsyt Marialle. Arvoisa isä haluaisi kovasti tulla taas Suomeen käymään!

Notre Dame de Lourdes, priez pour lui!