Piispa ja liturgia

Uusimmassa Fides-lehdessä (05/2010) oli pitkä piispan haastattelu, jossa puututtiin myös liturgiaan. Tässä siihen liittyvä kohta:

Liturgiaan liittyen pyhä isä on myös kannustanut ottamaan mallia siitä, miten paavillisia liturgioita vietetään Roomassa. Nehän ovat television ja internetin välityksellä nähtävissä kaikkialla maailmassa. Piispa Teemu iloitsee silminnähden tästä ajatuksesta. ”Olen aina ollut sitä mieltä, että paavin messuista voi aina katsoa, millä lailla tehdään, koska varmasti siellä halutaan tehdä kaikki niin kuin kuuluu tehdä. Se on niin sanotusti oikein toimitettua liturgiaa, ja kaunista. Minusta on hyvä ajatus, että katsotaan, mitä siellä on, niin sitten me toimimme oikealla tavalla. Hyvä periaate!”

Paavin messut ovat "oikein toimitettua liturgiaa". Piispan mielestä on hyvä katsoa, "mitä siellä on", jotta — ilmiselvästi hän sitä tarkoittaa — sitten meilläkin tehtäisin samoin, jotta "sitten me toimimme oikealla tavalla".

Aika paljon sanottu! Sehän tarkoittaa, jos otamme piispan sanat tarkasti, että muun muassa näitä paavin liturgioissa uudelleen noudatettaviksi otettuja periaatteita pitäisi seurata tai ainakin niitä pitäisi entistä useammin ottaa käyttöön liturgiassa myös Suomessa:

1. Krusifiksi keskellä alttaria -- tämä on tärkeä muutos, jota kardinaali Ratzinger jo vaati, jotta korostuisi se seikka, että kaiken liturgian keskipisteenä on Kristus itse.
2. Kommuunion vastaanottaminen kielelle polvistuneena -- tämä on ollut käytäntönä paavinmessuissa jo pari vuotta (itse asiassa se on kirkon yleismaailmallinen normi, josta on annettu poikkeuslupia).
3. Hiljaisuuden hetket -- liturgiassa aktiivinen osallistuminen voi olla myös aivan hiljaista ja paikallaan olevaa.
4. Latinan käyttö -- kirkko on kansainvälisempi kuin koskaan. Yhteyden tunne kasvaa, mikäli mahdollisimman suuri osa liturgiasta on yhteistä myös kielellisesti.

Kiitos piispalle viisaista ohjeista. Ottakaamme mallia paavillisista liturgioista!

Paavillisia liturgisia ohjeita

Paavin liturgisten viettojen toimisto on julkaissut joitakin liturgisia periaatteita, joiden varaan paavilliset liturgiat rakentuvat. Periaatteet on koottu toimiston verkkosivuille:

http://www.vatican.va/news_services/liturgy/details/ns_liturgy_20091117_approfondimenti_en.html

Toivottavasti saamme niitä pian käännettyinä! Toivottavasti ne vaikuttavat myös käytäntöihin hiippakunnissa!

Liturginen luovuus etäännyttää Jumalasta

Paavin liturgiseen lähipiiriin noussut monsignore Nicola Bux on jälleen kerran lausunut viisaita sanoja liturgiasta. Tässä se, mitä Rorate Caeli haastattelusta on englanniksi kääntänyt:

From an interview with Msgr. Nicola Bux published last month in the Italian blogosphere:

Then, not too surprisingly, he affirms: “The sense of sin has been weakened by the dilution of the sacrality of the liturgy. There is a close link between ethos and worship.” What do you mean? “That we today have lost values because we often do not give God a worthy worship at Mass. And many atheists ought also to live as if God exists.” (E molti anche atei dovrebbero vivere come se Dio esistesse) But let us return to the liturgical aspect: “People need the sense of the sacred in order to discover God. Sin is a negation of God, but if even when assisting Mass we live far from God, how is it then possible to avoid sin?” Then he specifies: “The liturgy is sacred, divine and glorious; it is vertical in the sense of tending towards the High, towards Beauty and Heaven. It is not something circular or horizontal, some kind of sports stadium, assembly or party. The idea of a fruitful and creative liturgy inevitably loses the sense of the sacred and therefore alienates us from God and draws us near to sin. The people, who are much more intelligent than one gives them credit for, perceive where the sacred is. It is not something abstract but a concrete thing. And it says so in the Gospel. "The woman wished to touch the cloak of Christ. In order to defeat sin, there is a need for certain, unequivocal and firm signs, not fluctuating, unstable ones.”

Therefore creative liturgy creates damage: “Many, especially after the Council, ceded to this unhealthy notion of creativity, but it was not the fault of the Council, as the Council never abrogated or cancelled the liturgy of all times (liturgia di sempre). A sloppy, manipulated and -- even worse – violated Mass is an obstacle to the sacred and alienates the people from the Church. To celebrate creative Masses is a profanation of the sense of the sacred, because it brings us away from God. The minister of the cult must never be an actor, often a mediocre one at that and a source of scandal, but should think that his principal duty is to serve God, never his own unbridled desire to play the protagonist. Only by recuperating or restoring a correct vertical liturgy, can we limit in part the effects of sin, thus rediscovering God.”

Los Angelesissa valta vaihtuu

Tänään paavi nimitti San Antonion arkkipiispan Jose Gomezin Los Angelesin seuraajapiispaksi. Edistyksellisenä tunnettu kardinaali Mahoney siirtynee eläkkeelle jo ensi vuonna, joten vuoden kuluttua peräsimeen tuleekin tiukempi mies.

Arkkipiispa Jose Gomez on syntynyt Meksikossa 1951. Hän on Opus Dein numeraari, opiskellut teologian tohtoriksi Navarran yliopistossa Espanjassa, samassa paikassa kuin meidänkin OD-pappimme. Hänet vihittiin papiksi 1978, piispaksi 2001.

San Antoniossa arkkipiispa Gomezia on opittu arvostamaan vanhan liturgian aseman merkittävästä parantamisesta aikaisempaan nähden.

Los Angelesin arkkihiippakunnassa on 4,6 miljoonaa katolilaista (39,7% väestöstä). Siellä toimii yli 1100 pappia, yli 600 veljeä ja lähes 2000 sääntökuntasisarta.

Hiljaisen messun asennoista

Monet ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että vanhassa messussa on monenlaisia käytäntöjä polvistumisen, seisomisen ja istumisen suhteen. On totta, että asentojen moninaisuus on rikkautta, on niitä toki ennenkin yritetty vähän ohjata.

Tässä yksi tapa. Kommentoikaa, jos on toisia käytäntöjä.

• Seiso, kun pappi saapuu alttarille.
• Polvistu, kun pappi lausuu askelrukoukset, epistolan, gradualen, hallelujan tai tractuksen.
• Seiso, kun pappi lukee evankeliumia.
• (Istu, kun pappi lukee ilmoitukset ja saarnaa.)
• (Seiso, kun pappi lausuu Credon; polvistu sanojen "Et incarnatus est..." kohdalla.)
• Istu evankeliumin tai Credon jälkeen.
• Polvistu Sanctuksen alusta kommuunioon loppuun asti.
• Istu kommuunion jälkeen, kun pappi puhdistaa maljaa.
• Seiso, puhdistamisen jälkeen, kun pappi lausuu "Dominus vobiscum" ja rukoilee postcommunion.
• Polvistu "Ite missa est" -sanoja ja loppusiunausta varten.
• Seiso loppuevankeliumia varten; polvistu, kun pappi lausuu "Et verbum caro factum est...".
• Seiso, kunnes pappi on poistunut kuorista.
• Polvistu loppurukouksia varten.

Meillä monesti on hiljaisen ja lauletun messun välimuotoja. Niissä on hyvä muistaa, että kun lauletaan, seistään.