Lauantai-iltana vietettiin Tampereen Messukylän vanhassa kirkossa tiettävästi ensimmäistä katolista messua reformaation jälken. Alkuperäinen paikalla seissyt puukirkko oli rakennettu vuosien 1430-1440 vaiheilla, nykyinen kivikirkko 1500-luvun alussa. Pyhien kuvia on säilynyt neljä. Neitsyt Marian patsas on säilytyksessä Kansallismuseossa, mutta Pyhän Mikaelin, Pyhän Jaakobin ja oletettavasti Pyhälle Olaville omistetut patsaat ovat yhä kirkossa. Tiedossa ei ole, kenelle pyhälle kirkko on alunperin omistettu. Perinteiseen tapaan kirkko on rakennettu itä-länsisuunnassa, alttaripääty kohti itää.
Messun pääselebranttina toimi Tampereen Pyhän ristin seurakunnan kirkkoherra, isä Zenon Strykowski (SCJ), konselebranttinaan isä Robert Galla (SCJ). Messua vietettiin Novus Ordon mukaan, mutta alkuperäisen perinteen mukaisesti kohti itää, ad orientem. Niin ikään perinteiseen tapaan messun ordinarium oli Missa de Angelis, ja eukaristisena rukouksena I eli roomalainen kaanon. Seurakunta otti vastaan kommuunion yhdessä lajissa polvistuneena alttarikaiteen polvistumisalustalle. Oheisessa videossa on nähtävillä messun konsenkraatio-osuus.
Messun tunnelma oli erittäin harras. Hartautta lisäsi se, että messussa muisteltiin keskiajan katolisia suomalaisia, jotka vuosisatoja sitten viettivät messua samalla paikalla. Olkoon heidän esirukouksensa kirkkomme tukena tämän päivän Suomessa.
Tekstit
1 kommentti:
Jyväskyläläinen ystävämme lähetti viestin, jossa kertoi kirkon mahdollisesti olevan omistettu pyhälle Mikaelille. Hyvä niin!
Lähetä kommentti