Miksi liturgista ryhtiliikettä tarvitaan?

Yksi video kertoo enemmän kuin kymmenen tuhatta sanaa:

Päivän LOL

Helsingin Sanomat:

"Turistivirta Vatikaaniin pysyy tasaisena pedofiliasyytteistä huolimatta."

Roomassa oleva turisti toki ajattelee: "Jätänpä menemättä Vatikaaniin, koska paavikin on lähes pedofiili, koska Hesari ja Yle sen minulle totuudenmukaisesti kertoivat."

Suomalaiset toimittajat ovat varmasti sitä mieltä että paavin pitäisi nyt erota valtaisan luottamuspulan vuoksi. Ehkä paavi on vähän niinkuin maailmanluokan Matti Vanhanen?Suomalaisessa mediassa tiivistyy kyllä äärimmäisen ahdistavalla tavalla liberaalien yksisilmäisyys, suomalaisten nurkkakuntaisuus ja mätä luterilaisuus.

Englannissa keskustellaan kovaa

Nasevia ja kriittisiä kommentteja Englannissa:

http://blogs.telegraph.co.uk/news/geraldwarner/100030794/catholic-sex-abuse-scandal-time-to-sack-trendy-bishops-and-restore-the-faith/

Mitä mieltä olette? Ovatko ne oikeaan osuvia?

Habent episcopum

Luther-säätiö on tänään saanut oman piispan, joka vihittiin Helsingissä Pyhän Sydämen kappelissa. Liturgisten vaatteiden laadussa ja traditionalistisessa kokonaishabituksessa ei ainakaan ole moitteen sijaa. Sen sijaan Suomen johtava iltapäivälehti Helsingin Sanomat uutisoi, yllätys yllätys, erittäin negatiiviseen sävyyn piispanvihkimyksestä ja julisti tavanomaiseen sensaatiolehtityyliinsä uuden piispan ykköstavoitteen olevan homojen vastustaminen... Ko. läpyskä julisti myös piispan äärivanhoilliseksi, mikä lienee tässä tapauksessa kunnianimitys. Yllättäen Reporadion uutisointi aiheesta oli paljon neutraalimpaa. Heidän energiansa lienee viime aikoina kulunut pyhän isän herjaamiseen pedofilia-asiain tiimoilta. Toivon kuitenkin uudelle paimenelle menestystä evankelis-luterilaisen kristillisen yhteisön ohjaamisessa takaisin kristinuskoon. Oremus et pro haereticis et schismaticis!

Hiljaisen messun jälkeiset rukoukset

Ainakin minua on harmittanut usein se, että hiljaisen messun jälkeiset rukoukset joutuu rukoilemaan aina jollakin muulla kielellä kuin suomeksi. Nyt tilanne on korjaantunut. Gregorius-yhdistys on suunnitellut rukouskortin, johon rukoukset on painettu suomeksi.

Rukouskortteja voi tilata täältä: http://sanctis.net/support.htm

Kolmen kortin tilaus maksaa viisi euroa. Yli jäävällä summalla tuetaan Gregorius-yhdistyksen toimintaa: katolisen liturgisen tradition edistämistä.

Tukholma näyttää suuntaa

Pääsin käymään Tukholmassa. Osallistuin siellä Pyhän Eerikin katedraalin arki-iltamessuun, jota vietti kaksi pappia. Kaikki sujui tyylikkäästi, ilman mainittavaa. Esirukouksia ei lausuttu — nehän eivät ole pakollisia.

Ilahduin kovin, kun huomasin, että monet seurakuntalaiset (messussa oli varmaankin 35-50 ihmistä) polvistuivat ennen kommuunion vastaanottamista tai vähintäänkin kumarsivat syvään. Ja vielä enemmän merkille pantavaa oli se, ettei kalkkia jaettu ollenkaan. Kuinka turvallista ja selkeää.

Me katolilaiset uskomme, että Kristus on todellisesti ja täydellisesti läsnä kummassakin eukaristisessa muodossa, niin leivän kuin viininkin muodossa. Pelkän hostian tai kalkin nauttiminen on täydellinen kommuunio. Vaikka kirkko sanookin, että eukaristian aterialuonne tulee paremmin esiin, kun kommuunio jaetaan kahdessa muodossa, niin se myös sanoo, että kahdessa muodossa jakamisen tulisi tapahtua vain tietyissä erityisissä tilanteissa, ei yleisesti. (Messukirjan johdanto on tässä asiassa selkeä - lue tästä.)

Mielestäni Suomessakin voisi olla hyvä siirtyä käytäntöön, jolloin eukaristian jakamisesta kahdessa muodossa tulisi enemmän poikkeus kuin sääntö. Tai, jos kaksimuotoisuus on pakko säilyttää, niin tapahtukoon se sitten edes niin, että pappi kastaa pyhän hostian kalkissa ja antaa kommuunion kielelle. Tämä yhdistäisi meitä samalla mahdollisimman paljon bysantin "lusikoimis-käytäntöön" ja poistaisi profanaation vaaran käytännössä kokonaan.

Miksi kirjoitan tästä? Siksi, että maailmalla tapahtuu kaikkea järkyttävää, ja siksi, että eukaristisen Kristuksen kunnioittaminen on varmasti vaikeaa, ellemme kaikin mahdollisin tavoin yritä osoittaa tämän pyhän sakramentin arvoa, myös ulkoisin merkein. Jos lähestymme alttaria kuin jotakin hampurilaisravintolan tiskiä, jokin on pielessä.

Mitä sanoi kunnioitettava paavi Johannes Paavali II vuonna 1980?

I would like to ask forgiveness-in my own name and in the name of all of you, venerable and dear brothers in the episcopate-for everything which, for whatever reason, through whatever human weakness, impatience or negligence, and also through the at times partial, one-sided and erroneous application of the directives of the Second Vatican Council, may have caused scandal and disturbance concerning the interpretation of the doctrine and the veneration due to this great sacrament. And I pray the Lord Jesus that in the future we may avoid in our manner of dealing with this sacred mystery anything which could weaken or disorient in any way the sense of reverence and love that exists in our faithful people. (JP2, Dominicae caenae, 12)

Tilastotietoa netistä

Paastonaika on alkanut.

Katolinen kirkko elää autuaan Johannes XXIII:n alulle purskauttamaa virkeää kevättä:

"Hollannissa oli vuonna 1960 yli 600 dominikaaniveljeä, nyt heitä on 76, joista useimmat ovat vanhoja ja sairaita.

Viimeisin noviisi antoi lupauksensa 15 vuotta sitten."

Vastauksia yleisiin kysymyksiin

Ecclesia Dei -toimikunta on antanut vastauksia joihinkin kysymyksiin liittyen vanhan messun viettoon seurakunnissa. Se kumoaa joitakin virheellisiä johtopäätöksiä, joita joissakin hiippakunnissa on tehty. Tässä lähde (NLM).

Lyhyesti sanottuna seuraavista asioista on kyse:

1) Vanhan liturgian mukaista pyhää viikkoa voi viettää myös tavallisissa seurakunnissa normaalin ohjelman lisäksi paikallisen piispan luvalla.

2-3) Kirkkoherra voi omalla päätöksellään korvata seurakunnan ohjelmassa jonkun "normaalin" messun vanhalla messulla myös omasta aloitteestaan, siis ilman, että uskovien ryhmän on sitä erityisesti täytynyt pyytää. Hän ei tarvitse siihen myöskään piispan lupaa. Syy tähän voi olla esimerkiksi se, ettei vanhan messun yhteisön tarvitsisi jatkuvasti joutua kärsimään huonosta messuajasta. Tällaisella ryhmällä on oikeus (!) päästä osallistumaan vanhamuotoiseen liturgiaan ("il gruppo stabile ha diritto di assistere alla celebrazione della Messa nella forma straordinaria").

4) Vanhan messun lukukappaleita ei saa korvata uuden messun lukukappaleilla.

5) Kunhan pappi tai diakoni lukevat lukukappaleet ensin, maallikot voivat ne sitten (kansankielellä) toistaa.

Ecclesia Dei -toimikunta on paavin päätöksellä se elin, joka tulkitsee kirkon lain niissä asioissa, jotka liittyvät roomalaisen riituksen vanhemman muodon viettoon. Roma locuta...

Sisarissa on voimaa!

Jopa OW jäi hiljaiseksi sisarten todistuksen edessä. Yllä oleva pätkä on ensimmäinen neljästä. Kannattaa katsoa loputkin.

Vatikaani julkaisi vuoden 1962 alttarimessukirjan

Uunituore kirja Vatikaanin kirjapainosta:

Missale Romanum (editio typica 1962) -- tämä ei ole tutkimus- tai oppikirjaversio vaan aito alttarimessukirja. Se on painettu KÄYTETTÄVÄKSI messua vietettäessä.

Lisätietoja Vatikaanin kirjapainon sivuilta: http://www.paxbook.com/algorithmiS/servusPrimus?iussum=monstraScriptumEditum&numerus=31969

Tämä lienee merkki?