Gregorius-yhdistys on liturginen yhdistys. Siksi mielenkiintomme ja ilomme kohdistuu tänään tridentiinisen messun vieton lisäksi siihen, että voimme jälleen osallistua kasteeseen, joka vietetään vanhan ritualen mukaan.
Vastaava mahdollisuus avautui meille jo marraskuussa, ja se herätti hyvin paljon kiinnostusta, innostusta ja uskon ihmetystä sen johdosta, kuinka uskomattoman kaunis ja syvällinen vanha kasteriitti oikein on.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Kaste tänään oli tosi kaunis, kuten viimeksikin.
Messussa oli ihmisiä ihan mukavasti. Näyttää siltä, että vanhanmuotoisella liturgialla on vannoutuneet ystävänsä täällä Suomessa.
Jatkakaamme samaan malliin! Ja Jumala isä Durhamia siunatkoon, kun jaksaa tänne asti tulla tuomaan liturgista kauneutta talven keskelle.... no onkos tullut kesä jne. Sitä ja muuta jouluhömppää saammekin kohta laulaa. Dominus prope est. Hyvää joulua kaikille!
Kaste oli kaunis ja isä Durhamin saarna oli koskettava. Toivon, että saamme jatkossakin osallistua tridenttisiin messuihin, missä tunnelma on käsinkosketeltavan harras.
Mikähän siinä on, että isä Durhamin saarnat ovat niin hyviä?
Mikä tekee saarnasta hyvän, mikä huonon tai paremminkin uuvuttavan kuunnella? Saman kysymyksen voi esittää kaikesta liturgisesta toiminnasta. ---
On toki eroa silläkin, että raahautuuko vain paikalle, ajatukset harhaillen kirkkokahvin
pulla miettien, edessä istuvan hajuvettä kauhistellen vai hengessä valmistautuen, kuunnellen, meditoiden, osallistuen vuorotervehdyksiin.
Kokonaisuudesta syntyy vuorovaikutus, joka ilmentää sitä "tunnelmaa" ja jonka keskellä on itse Kristus Herra. Kumartukaamme siis nöyrin mielin ja langetkaamme hänen edessään.
Lähetä kommentti