Olen pantannut tätä jonkun aikaa, mutta ehkä on jo SEN kysymyksen aika:
Perjantaina vapautuu vanha messu ja kaiken se sitten muuttaa, vai muuttaako? Mitä oikeastaan uskot, että tulevaisuus tuo tullessaan?
Vaihtoehtoja on muutamia:
1) 1962-messua uudistetaan niin, että uusi messu lopulta sulautuu sen muotoon jääden sen kansankieliseksi variantiksi.
2) Vanhaa messua uudistetaan ja uutta messua uudistetaan, eivätkä ne yhdisty.
3) Vanha messu ei koskaan saa sellaista suosiota, että sen elinvoima kestäisi maailman myllerryksissä; siis se loppujen lopuksi sittenkin häviää pois.
Vastaa sivupalkin kyselyyn ja kommentoi, jos haluat tämän postauksen kommenteissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
10 kommenttia:
Ei mikään edellä tarjotuista vaihtoehdoista,vaan:
Wanha Messu pysyy alkuperäisessä muodossaan ja uusi messu näivettyy ajan myötä pois, jäätyään vähitellen vanhan varjoon. Parinkymmenen vuoden kuluttua ei juuri kukaan enää muista mitään Novus Ordoa olleen olemassakaan.
Muuten ymmärrän pointtisi, mutta muista, että pyhä isä sanoi kirjeessään piispoille, että vanha messuakin voisi nyt uudistaa, ainakin uusien prefaatioiden ja pyhien osalta.
Toivon vaihtoehtoa 1), mutta en tiedä käykö niin. Katsotaan nyt muutama vuosi, ehkä sitten jotain perusteltua osaa jo sanoakin.
- Exsurge Domine
Tuskin mikään vaihtoehdoistasi toteutuu.
uutta ja vanhaa ei saa sulauttaa toisiinsa. Eikö näitä liturgisia painajaisia ole jo ihan tarpeeksi? Mihin se vanhan messun into katoaisi, kun se on hyljeksittynäkin jäänyt eloon?
Veikkaan 2)-kohtaa, mutta käyttäisin vanhan messun kohdalla termiä "päivittäminen". Kuulostaako pahalta? Mielestäni pikku muutokset prefaatioissa ja uusien pyhien lisääminen/joidenkin poistaminen ei ole uudistamista vaan päivittämistä.
Novus Ordo saattaa uudistua vanhaan suuntaan...?! En usko, että se katoaa ainakaan 100 vuoteen.
Nyt on quietus vaarallisilla poluilla. Vanha messuhan uudistettiin mitä onnistuneimmalla tavalla jo kertaalleen uudeksi messuksi. Se siitä uudistelusta... IHS puhuu asiaa. Uuden messun ongelma on ehdottomasti se, ettei se tuota samalla tavalla hedelmää kuin vanha messu, ellei sitä vietetä sitten supervanhanaikaisesti. Puhdas kansankielinen perusnovusordo tulee kuihtumaan kutsumusten ja sakraalisuuden kutsumusten puutteeseen! Korkeintaan se säilyy joittenkin protestanttiskatolisten liikkeiden messuna.
Ach mitä kirjoitusvirheitä! Korjaus edelliseen: perus-NO:sta puuttuu sakraalisuus, ja nimenomaan se tuottaa kutsumuksia! Samoin tyttömessupalvelijat, käsikommuuniot, new-age-estetiikka rakennuksissa, liturgisissa vaatteissa yms. plus muu hömppä hävittää sakraalisuuden ja samalla kutsumukset hyvin tehokkaasti.
Rakas IHS:
Kirjoitit tuolla vanhalla blogilla näin:
"Kun saadaan toiminta käyntiin, niin muutkin tulevat huomaamaan, ettei vanha messu suinkaan syrjäytä uudempaa tai poista jotakin nykyistä, vaan tuo lisää liturgista rikkautta ja arvokkuutta kirkkoomme."
http://gregorii.wordpress.com/2007/08/11/toiminta-voi-alkaa/#comments
Miten tämä on yhteensovitettavissa kommenttisi kanssa, jonka mukaan "Wanha Messu pysyy alkuperäisessä muodossaan ja uusi messu näivettyy ajan myötä pois, jäätyään vähitellen vanhan varjoon. Parinkymmenen vuoden kuluttua ei juuri kukaan enää muista mitään Novus Ordoa olleen olemassakaan."?
Kyselee Exsurge Domine
Hyvä Exsurge Domine:
Vanha messu ei poista uutta, eikä estä sen viettoa. Kysymys on ihmisten omista valinnoista, osallistuako aktiivisemmin vanhaan vai uuteen. Oma veikkaukseni on, että vanhan messun tarjonnan lisääntyessä ihmiset alkavat siirtyä sen suuntaan ja uusi messu kuihtuu näinollen luonnollisen valinnan kautta pois. Mikäli taas ihmiset sankoin joukoin haluavat tulevaisuudessakin osallistua uuteen messuun, niin sittenhän se pysyy "hengissä" vaikka maailman loppuun saakka.
Ystävät,
Saanko nyt sanoa?
Lopettakaa jo tuo fuusio-lässytys!
Vanha ja uusi ei kohtaa milloinkaan. Tämä tulee olla selkeä missio kaikille, jotka vähänkään välittävät liturgiastamme.
Lähetä kommentti